Esittelyssä Heikki Liimatainen: ”Liikenteen päästöjä leikattaisiin tehokkaimmin autoilua vähentämällä”
Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimatainen on tyytyväinen siitä, että Suomen henkilöautokanta sähköistyy ennusteitakin nopeammin. Lisää päästövähennyksiä saataisiin uudistamalla yhdyskuntia niin, että niissä olisi helppo liikkua ilman omaa autoa.
Tampereen yliopiston liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimatainen aloitti vuonna 2024 toisen kautensa Ilmastopaneelissa. Edellisen kerran hän oli jäsenenä vuosina 2014–2019.
”Toisella kaudellani olen huomannut, että Ilmastopaneelin merkitys on selkeästi noussut viime vuosien aikana. Eduskunnan eri valiokunnat esittävät nyt enemmän lausuntopyyntöjä paneelille. Paneeli näkyy mediassakin aiempaa useammin, sen näkökulma halutaan kuulla ja siihen luotetaan”, Liimatainen sanoo.
Liimatainen tuo Ilmastopaneeliin liikenteen ja logistiikan näkökulmaa. Hän väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 2013. Väitöskirjan aiheena oli Suomen tiekuljetusten energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen tulevaisuus. Professorina hän aloitti vuonna 2016.
Kohti kolmannen sukupolven polttoaineita
Liikenteen päästöjen vähentäminen on oleellinen osa ilmastopolitiikkaa, sillä liikenne tuottaa noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä. Taakanjakosektorilla tarkoitetaan EU:n päästökauppaan kuulumattomia aloja.
”Liikenne on tällä hetkellä se sektori, jonka päästöjen toivotaan vähenevän erityisen nopeasti.”
Liimataisen mukaan päästövähennyksiä tavoitellaan vaikuttamalla autojen – ja tulevaisuudessa erityisesti kuorma-autojen – ajamiin matkoihin, energiatehokkuuteen sekä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen uusiutuvilla polttoaineilla.
Uusiutuvien polttoaineiden käytössä on jo osittain siirrytty toisen sukupolven polttoaineisiin eli vetykäsiteltyihin öljyihin, kuten palmuöljyyn ja paistorasvajätteeseen.
”Nämä eivät kilpaile ruoantuotannon kanssa, ja niitä voi käyttää sellaisenaan nykyisissä polttomoottoreissa.”
Toisen sukupolven uusiutuvat polttoaineet korvaavat vähitellen ensimmäisen sukupolven kasvipohjaiset biodieselit, joita sekoitetaan fossiilisen polttoaineen joukkoon. Ja tulevaisuudessa siintää jo kolmas sukupolvi eli synteettiset polttoaineet. Nämä ovat vedystä valmistettuja nestemäisiä polttoaineita tai metaania.
Yhdyskuntarakenne on kaiken keskiössä
Liimatainen kehuu vauhtia, jolla suomalaiset ovat siirtyneet sähkö- ja hybridiautoihin. Myönteistä on myös raskaan liikenteen sähköistämisen käynnistyminen.
Hän on kuitenkin huolissaan päästöjen kokonaiskuvasta.
”Suomessa on luotettu siihen, että maankäyttö ja metsätalous toimivat hiilinieluna, joka vähentää päästövähennysten tarvetta esimerkiksi liikenteessä. Nyt kun nämä nielut ovat poistuneet, millainen vaikutus tällä on liikenteen päästövähennystavoitteisiin? Riittääkö enää se, että liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä?” Liimatainen kysyy.
Liimatainen ihmettelee myös, miksi mediassa puhutaan niin vähän tehokkaimmasta liikennepäästöjen vähennyskeinosta eli ajokilometrien vähentämisestä.
”Kun olin ensimmäistä kauttani Ilmastopaneelissa, teimme vuoteen 2050 asti ulottuvan päästövähennysselvityksen. Sen tärkein havainto oli, että auton käytön vähentäminen on kustannustehokkain tapa leikata päästöjä.”
Kymmenisen vuotta sitten julkaistussa selvityksessä kannustetaan muun muassa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen. Muutokset olisi toteutettava ennen kaikkea kaupunkien ja kuntien tekemillä kaavoituspäätöksillä.
”Kun yhdyskuntarakenne on sellainen, että ihmisten ei ole pakko omistaa autoa, saadaan aikaan merkittäviä päästövähennyksiä. Samalla parannetaan myös liikenneturvallisuutta ja kansanterveyttä sekä pienennetään liikenteestä koituvia muita kustannuksia.”
Tampereella työskentelevä Liimatainen asuu Jyväskylässä. Työajan ulkopuolella hän rentoutuu lenkkeilemällä, hiihtämällä ja puuhailemalla lastensa kanssa.
”Toisinaan käymme lasten kanssa Laajavuorella laskettelemassa.”