Suomen ilmastopaneelin tapaamiset huhti–kesäkuussa 2026
Suomen ilmastopaneeli toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä ilmastopolitiikan neuvonantajana muun muassa tapaamalla poliittisia päättäjiä ja virkakuntaa.
Ajankohtaista
Ilmastovuosikertomus 2026 – fossiilisten päästöjen kehitys myönteistä mutta maankäyttösektori pysyy haasteena
Suomen ilmastopaneeli antaa ilmastovuosikertomuksesta lausunnon syksyllä, mutta tässä jo ensimmäisiä havaintoja sen ansioista, puutteista ja keskeisistä viesteistä.
Tiedepaneelien raportti: Metsien ja puun käytön resurssitehokkuutta, arvonlisäystä ja ilmastovaikutuksia pystytään parantamaan yhtäaikaisesti
Suomen ilmastopaneelin ja Metsäbiotalouden tiedepaneelin yhteisraportin mukaan metsäteollisuuden sivuvirtojen materiaalitehokkaampi hyödyntäminen sekä bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, hyötykäyttö ja varastointi voisivat luoda Suomeen merkittävää taloudellista arvonlisäystä ja tuottaa samalla myönteisiä ilmastovaikutuksia.
Maatalousraportissa useita monihyötyisiä suosituksia
Ruoantuotannon päästöjä voidaan alentaa merkittävästi ja samanaikaisesti sopeutua ilmastonmuutokseen. Se vaatii kuitenkin muutoksia niin alkutuotannossa, teollisuudessa, kulutuksessa kuin ohjauksessa.
Ilmastopaneelin raportti: Ilmastotehokas maatalous vähentää päästöjä, vastaa ruoan kysynnän muutoksiin ja lisää kriisinkestävyyttä
Suomen ilmastopaneelin tuore raportti käsittelee askeleita kohti ilmastotehokasta maataloutta Suomessa. Ruoantuotannon päästöjen vähentämiseen on useita vaikuttavia keinoja, jotka huomioivat omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen.
Suomi edustettuna EU:n ilmastopaneelissa
European Scientific Advisory Board on Climate Change on aloittanut toisen toimikautensa. Suomen ilmastopaneelin jäsen Kati Kulovesi on ensimmäinen suomalainen, joka on nimitetty ESABCC:n jäseneksi. Nimitys vahvistaa kansainvälisen ja kotimaisen ilmastopolitiikan tiedeneuvonnan yhteyksiä.
Hiilineutraaliuden saavuttaminen on vaikeaa mutta ei mahdotonta
Suomen ilmastotoimia jouduttavat jo EU:n yhteisesti sovitut velvoitteet vuodelle 2030 eikä pelkästään oma hiilineutraaliustavoite 2035. On tärkeää pitää johdonmukaisesti kiinni ilmastotavoitteista.
Ilmastolain tavoitteiden arviointi huomioi kansallisen tavoitteen merkityksen suhteessa kansainvälisiin velvoitteisiin
Arvioinnissa tunnistetaan samoja haasteita ja mahdollisuuksia, joita myös Ilmastopaneeli on nostanut esiin.
Suomen ilmastopaneelin tapaamiset tammi–maaliskuussa 2026
Suomen ilmastopaneeli toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä ilmastopolitiikan neuvonantajana muun muassa tapaamalla poliittisia päättäjiä ja virkakuntaa.
Miltä hiilineutraaliustavoite näyttää tietämyksen lisääntyessä ja toteutuneen päästökehityksen valossa?
Tietämyksen lisääntyminen ja päästöjen kehitys muuttavat hiilineutraaliustavoitteen määrittelyn perustaa. Asiaa selventävät tässä kirjoituksessa Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Antti-Ilari Partanen ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä.