Tässä raportissa tarkastellaan vaihtoehtoja EU:n ilmastopolitiikan arkkitehtuurille vuoden 2030 jälkeen, kun tavoitteena on saavuttaa 90 prosentin päästövähennys vuoteen 2040 mennessä. Raportissa kuvataan EU:n nykyisen ilmastopolitiikan arkkitehtuurin pääpiirteet sekä esitellään keskustelussa…
Metsien käyttöön kohdistuu monia odotuksia. Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, koska sitomalla hiilidioksidia ilmakehästä ne voivat toimia luonnon hiilinieluna ja hiilivarastona. Lisäksi metsät ovat keskeinen elinympäristö Suomen eliölajistolle. Ekologisten…
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luontokadon pysäyttäminen vaatii johdonmukaista politiikkaa, jossa ilmasto- ja luontotavoitteet ovat läpileikkaavina periaatteina kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja voivat asettaa sille reunaehtoja. Kansantalouden kannalta ei ole tarkoituksenmukaista, että ilmastoa…
Suomen nettopäästöjen vähentäminen edellyttää toimia. Niitä tarvitaan erityisesti maankäyttösektorin hiilinielun palauttamiseksi ja taakanjakosektorin riittävän kehityksen varmistamiseksi. Nämä Ilmastopaneelin suositukset ovat nopeasti käyttöön otettavia keinoja kuroa kuilua EU-velvoitteisiin ja kansalliseen hiilineutraaliustavoitteeseen….
Vastaus sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän pyyntöön maankäyttösektorin ilmastotoimista luettelona vaikuttavuusjärjestyksessä. Suomen ilmastopaneelin asiantuntijoiden kokoama tieto- ja materiaalikooste. Asiakirjaan on kerätty olemassa olevaa selvitys- ja tutkimuskirjallisuutta, eikä sisältö edusta Ilmastopaneelin virallisia politiikkasuosituksia….
Vastaus sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän pyyntöön hiilen talteenoton ja varastoinnin teknologioihin liittyvästä tietotuesta ja politiikkasuosituksista. Suomen ilmastopaneelin asiantuntijoiden kokoama tieto- ja materiaalikooste. Asiakirjaan on kerätty olemassa olevaa selvitys- ja tutkimuskirjallisuutta, eikä sisältö…
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimpia ja monimutkaisimpia kriiseiksi eskaloituneita ilmiöitä. Niiden ratkaiseminen vaatii suunnitelmallista tiedeneuvontaa – eli tieteidenvälistä tiedon yhdistelyä sekä tutkimuksen ja päätöksenteon tiivistä vuoropuhelua. Nämä ovat sekä…
Fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden käytön aiheuttamia päästöjä on vähennetty Suomessa verrattain ripeästi, koska käytössä on ollut tehokkaita ohjauskeinoja ja energiamurokseen on investoitu kiristyviä päästövähennystavoitteita ennakoiden. Myös maankäyttösektorille on asetettu ilmastotavoitteet,…
Hiilineutraaliuden saavuttaminen 2035 on tässä muistiossa esitetyn Ilmastopaneelin arvion mukaan mahdollista, kunhan maankäyttösektorilla ryhdytään viivyttelemättä korjaaviin toimiin taakanjakosektorilla otetaan välittömästi käyttöön vahvempia ohjauskeinoja muun muassa liikenteen ja maatalouden päästöjen hillitsemiseksi…
Metsien muuttuminen nielusta päästölähteeksi vaikeuttaa kiistatta Suomen ilmastolakiin kirjatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta ei tee siitä mahdotonta. Hiilineutraaliutta tavoittelemalla Suomi tekee reilun osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja pitää yllä houkuttelevuuttaan puhtaiden investointien…