EU:n ilmastopaneeli (European Scientific Advisory Board on Climate Change, ESABCC) on aloittanut toisen nelivuotisen toimikautensa maaliskuussa 2026. ESABCC tarjoaa riippumatonta, tutkittuun tietoon perustuvaa neuvontaa Euroopan unionin ilmastopolitiikan valmisteluun ja toimeenpanoon.
EU:n ilmastopaneeliin kuuluu 15 kokenutta ilmastotieteen ja siihen liittyvien alojen huippututkijaa eri puolilta Eurooppaa. Jäsenet valitsi Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) hallintoneuvosto avoimella hakuprosessilla loppuvuodesta 2025, ja toimikausi käynnistyi maaliskuussa 2026. Toimikausi kestää vuoteen 2030 saakka.
Suomesta neuvoston jäseneksi on nimitetty Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta. Kulovesi on kansainvälisesti tunnettu ilmasto-oikeuden asiantuntija. Hänen nimityksensä vahvistaa suomalaisen ilmastotutkimuksen näkyvyyttä EU-tasolla sekä tuo kansainvälisen ilmastopolitiikan ajankohtaisia keskusteluja osaksi Suomen ilmastopoliittista tiedeneuvontaa.
Kauden aloituksessa esillä kansalliset painotukset ja politiikan realiteetit
EU:n ilmastopaneelin jäsenet kokoontuivat ensimmäisen kerran huhtikuussa Brysselissä. Kaksipäiväisessä kokouksessa paneeli keskusteli tämän vuoden työohjelmastaan sekä tapasi Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston edustajia. Tulevina kuukausina ESABCC määrittelee painopisteensä vuodelle 2026 ja jatkaa suositusten antamista EU:n ilmastopolitiikan keskeisistä osa-alueista.
ESABCC:n työ tukee EU:n pitkän aikavälin strategista päätöksentekoa tilanteessa, jossa ilmastopolitiikka kytkeytyy yhä tiiviimmin talouden, turvallisuuden ja yhteiskunnallisen resilienssin kysymyksiin. Vaikka talous ja turvallisuus hallitsevat poliittista agendaa ja ilmastopolitiikka kohtaa myös vastustusta, päättäjät ympäri Euroopan arvostavat edelleen tieteellisiä argumentteja päätöksenteon tukena.
Monissa maissa kansallisilta ilmastopaneeleilta odotetaan entistä syvällisempää ja ajankohtaisempaa tieteellistä analyysia, kun ilmastopolitiikan toimeenpano kohtaa yhä monimutkaisempia yhteiskunnallisia ja taloudellisia reunaehtoja. Myös Euroopan komission ja parlamentin tiedeneuvonnassa näkyy tarve sitoa ilmastopoliittiset esitykset entistä selkeämmin kilpailukyvyn ja turvallisuuden kysymyksiin.
Eurooppalaisessa keskustelussa ilmastonmuutokseen sopeutuminen saa tällä hetkellä ehkä jopa enemmän huomiota kuin päästöjen hillintä. Esiin nousee yhä vahvemmin myös kysymys niin sanotusta riskin omistajuudesta: kuka kantaa kustannukset ja vastuun ilmastoriskeihin varautumisesta sekä niiden vaikutuksiin sopeutumisesta.
Lisätietoja: EU:n ilmastopaneelin nettisivut