Hankkeen tavoitteena on kuvata Suomen metsäbiomassaperäisen hiilen käytölle tulevaisuuden skenaariot sekä arvioida niiden vaikutuksia ilmastovaikutuksiin (pääasiassa CO2), energiantarpeeseen ja kansantalouteen.
Tämän Ilmastopaneelin kauden aikana neuvotellaan EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta, EU:n seuraavasta Pariisin sopimuksen alaisesta NDC:stä (kansallisesti määritellyt panokset) sekä näiden toteuttamisen edellyttämästä lainsäädäntökehikosta vuosina 2031–2040. Hankkeen tavoite on tarjota tietotukea neuvoteltavaan ilmastopolitiikan arkkitehtuuriin vuodelle 2040 asetettavien tavoitteiden sekä ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi.
Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden kannalta olisi tärkeää, että maatalous kehittyisi kohti ilmastotehokkuutta. Ilmastotehokas maatalous pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja lisäämään hiilensidontaa samalla, kun se parantaa maatalouden kestävyyttä ja tuottavuutta.
Hankkeen tavoitteena muodostaa tilannekuva Suomen ilmastopolitiikan riittävyydestä Suomen ilmastotavoitteisiin nähden ja luoda käsitys toimenpiteistä ja keinoista, joilla ilmastolain tavoitteet ja EU-velvoitteet voidaan täyttää. Hankkeen tulokset palvelevat ilmastosuunnitelmien toimenpiteiden valintaa, riittävyyden arviointia, toimeenpanoa ja päivitysten valmistelua. Työ antaa myös tietopohjaa lausuntojen valmisteluun.
Suomessa metsien hiilinielutavoitteiden asettamisessa ja metsäsektorin päätöstenteon tukena on käytetty skenaariolaskelmia, joissa on arvioitu metsien potentiaalista hiilinielua joko säilyttäen puunkäytön ja hakkuiden aiemmin toteutuneen tason tai arvioimalla, mikä on puuntuotannon kannalta suurin ylläpidettävissä oleva hakkuutaso. Skenaariolaskelmista puuttuu vaihtoehtojen tarkastelu, jossa olisi mukana myös aiemmin toteutunutta alemmat hakkuutasot.
Ilmastopaneelin aiemmissa tarkasteluissa ei ole tarkasteltu monimuotoisuuden suojelun vaikutuksia hakkuiden kohdentumiseen ja hoidetun metsämaan hiilinieluun. Annetulla hakkuutasolla tiukka suojelu johtaa siihen, että hakkuupaine kohdistuu aiempaa pienemmälle metsäpinta-alalle, minkä voi odottaa laskevan nielua. Toisaalta suojelupinta-alat toimivat hiilinieluna, mikä vahvistaa nielua. Myös suojelualueiden valinta vaikuttaa: jos osa suojelupinta-aloista perustetaan hakatulle metsämaalle, kustannukset laskevat ja nuori metsä voi tarjota paremman lähtökohdan sopeutumiseen ilmaston muutokseen.
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja tunnistaa keinoja siihen, miten kansalaisten vapaaehtoisia ilmastotoimia voidaan vauhdittaa kulutuksen (erityisesti asumisen, liikkumisen ja ruoan) näkökulmasta. Lisäksi hanke pyrkii tuottamaan tietoa siitä, miten kansalaisten arkeen kohdistuvien, sääntelyyn perustuvien ilmastotoimien hyväksyttävyyttä voidaan vahvistaa.