Tarvitaan tiukka globaali ilmastosopimus Globaalit ilmastoneuvottelut vuodesta 2020 alkaen voimaan tulevasta uudesta päästörajoitussopimuksesta käynnistyivät vuonna 2011. Durbanissa (2011) ja Dohassa (2012) sovittu Kioton pöytäkirjan toinen sitoumuskausi (2012–2020) koskee vain pientä…
Uusiutuvan energian käyttöä pyritään lisäämään maailmassa mm. osana ilmastonmuutoksen hillitsemistoimia ja energiaomavaraisuuden parantamista. Näissä suunnitelmissa bioenergia olisi maailmassa yksi merkittävimmistä uusiutuvan energian lähteistä. Suomen kotimainen bioenergian tuotanto perustuu pääosin metsäbiomassaan,…
Ilmasto- ja energiastrategiassa tulee vastata ilmaston muutoksen hillintä- ja sopeutumishaasteisiin samoin kuin talouden muuttumisesta tuleviin haasteisiin. Energian käyttö aiheuttaa noin 80 prosenttia Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä, kun liikenteen energiankäyttö lasketaan mukaan….
Tässä työssä tarkasteltiin kaupunkien yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon (CHP, combined heat and power) kaukolämpöä osana laajempaa energiajärjestelmää. Se on vähäpäästöinen tapa tuottaa yhdyskuntien lämmitys, ja sen ympäristöystävällisyyttä aliarvioidaan yleisesti. Samalla…
Rakennuskannassa muutokset ovat hitaita ja niiden vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Rakennuskannassa tehtävien muutoksien tulisi ensisijaisesti pienentää primäärienergiankulutusta ja sitä kautta vähentää päästöjä. Tämä on tärkeää, sillä uusiutuva energia on luonnonvara, jota…
Selvityksessä käsitellään ilmastolain tarpeellisuutta ja sen toteuttamisvaihtoehtoja. Nykymallin mukaisessa ilmastosääntelyssä on erityisesti ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen ohjaavan viranomaistoiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa ilmennyt merkittäviä puutteita ja heikkouksia, jotka pyritään ratkaisemaan…