Esittelyssä Joonas Merikanto: ”Keskustelun avulla voimme muodostaa konkreettisia ratkaisuja ja kehittää keinoja reagoida ilmastonmuutokseen”
Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Joonas Merikanto on syventynyt ilmakehän mallinnukseen. Hän tarkastelee ilmastoa ja sen muuttumista järjestelmätasolla. Hän painottaa yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteistyön merkitystä, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja sopeutua siihen.
Miten ilmastonmuutos muuttaa elinolosuhteita eri puolilla maailmaa? Tämän kysymyksen parissa Joonas Merikanto on paininut lähes 20 vuoden ajan. Vuodesta 2014 lähtien hän on työskennellyt Ilmatieteen laitoksella. Vanhempana tutkijana hänen erikoisalaansa on ilmakehän mallinnus.
Ilmastomallit ovat kompleksisia kokonaisuuksia, joita ajetaan supertietokoneilla. Mallit sisältävät valtavan määrän fysikaalisia kuvauksia erilaisista ilmastoon vaikuttavista ilmiöistä, kuten pilvien muodostumisesta tai merien virtauksista.
”Fysikaalisia kuvauksia kehittämällä pyrimme luomaan alati tarkemman kuvauksen koko maapallon
ilmastojärjestelmästä. Tutkimme myös, millaisin keinoin ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja miten erilaiset tulevaisuusskenaariot vaikuttavat ilmastonmuutoksen etenemiseen.”
Merikanto on aloittanut tutkimustyönsä molekyylitasolta, mutta päätynyt sitten tarkastelemaan ilmastoa ja sen muuttumista järjestelmätasolla. Holistinen näkökulma kiehtoo tutkijaa: miten eri osaset vaikuttavat ilmastonmuutoksessa toisiinsa ja heijastuvat edelleen luonnon muutokseen.
Viime vuosina Merikanto on puhunut tutkijan roolissa ilmastonmuutoksesta erilaisille yleisöille yli yhteiskuntarajojen: aina poliitikoista elinkeinovaikuttajiin ja tavankansalaisista Puolustusvoimien edustajiin. Ilmastokysymykset yhdistävät eri tahoja.
Tutkimus kirittää siirtymää kohti ilmastoystävällistä maailmaa
Ilmasto lämpenee ennennäkemätöntä vauhtia Arktiksella ja Etelämantereella. Siksi polaarialueet ovat Merikannon tekemän tutkimuksen keskiössä. Ilmastonmuutos muuttaa paikallista luontoa ja geopolitiikkaa, kun arktinen jääpeite vetäytyy ja mahdollistaa alueen hyötykäytölle.
Merikanto on perehtynyt siihen, miksi ilmastonmuutos kiihtyy kiihtymistään ja millainen rooli ilmastonmuutoksella on sään ääri-ilmiöissä. Yksi ajankohtainen kysymys liittyy merivirtoihin: miten Pohjois-Atlanttia hallitseva AMOC-merivirta reagoi ilmastonmuutokseen?
Merikanto tekee aktiivista yhteistyötä kansainvälisen tutkijayhteisön kanssa. Ilmastomalleja ja tutkimustuloksia käytetään muun muassa IPCC-ilmastopaneelin raporttien taustamateriaalina ja EU:n ilmastorahoituksen suunnittelun tukena.
”On palkitsevaa nähdä, että tutkimuksemme – osana koko kansainvälisen tutkijayhteisön työtä – vaikuttaa siihen, miten yhteiskuntia pyritään kehittämään ilmastoystävällisempään suuntaan”, Merikanto kiittelee ja lisää:
”Samalla minua, kuten koko tutkijayhteisöä, huolettaa politiikan ja todellisuuden välinen ristiriita ja se, säilyykö planeettamme elinkelpoisena ja kukoistavana vielä tulevaisuudessa.”
Pitkäjänteinen ilmastopolitiikka vaatii keskustelua ja yhteistyötä
Merikanto kuvailee Ilmastopaneelia riippumattomaksi tiedepaneeliksi, jonka sanoma perustuu puhtaasti tieteeseen ilman poliittista väritystä. Ilmastopaneelin tehtävänä on tarjota päättäjille ajankohtainen ja luotettava tieteellinen ymmärrys ilmastoasioista.
Merikannon toiveena on, että luotto tieteeseen säilyisi yli poliittisten rajojen. Vain pitkäjänteinen politiikka tuottaa tulosta. Suomen on edelleen mahdollista saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, kunhan tavoitteista ei lipsuta.
”Iso kuva on hahmotettu jo pitkän aikaa, ja tieteen viesti on ollut kirkas. Nyt tiedämme entistä paremmin, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa myös paikallisella ja yksityiskohtaisella tasolla. Näen, että Ilmastopaneeli pystyy toimimaan tässä työssä tiedonvälittäjänä ja sanallistajana.”
Jotta erilaisten toimijoiden äänet tulevat kuulluiksi, Merikanto korostaa keskustelun merkitystä. Ilmastopaneeli tuo yhteen yhteiskunnan eri toimijat ja pitää yllä kaksisuuntaista vuoropuhelua.
Kestävän ilmastopolitiikan suunnittelu ja päätöksenteko vaativat yhteistyötä. Merikannon mielestä tulevaisuusskenaariot eivät voi olla vain luonnontieteilijöiden tekemiä, vaan niiden rakentamiseen pitää osallistaa koko yhteiskunta.
”Tiede voi tarjota perusparametrejä ilmastonmuutoksesta, mutta emme pääse käsiksi yhteiskunnan todellisiin tarpeisiin ilman keskustelua. Keskustelun avulla voimme muodostaa konkreettisia ratkaisuja ja kehittää keinoja reagoida ilmastonmuutokseen.”
Yhdessä jaettu kokonaiskuva auttaa torjumaan ilmastonmuutosta
Mikä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on nyt ja tulevaisuudessa erityisen keskeistä? Merikanto kääntää huomion energiankäytön muutokseen ja fossiilisten polttoaineiden alasajoon.
Ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi muuttuviin olosuhteisiin täytyy pystyä sopeutumaan. Ilmaston ja luonnon yhteisvaikutusten tunnistaminen auttaa hahmottamaan tarpeita, miten voimme varautua ilmastonmuutokseen taloudellisesti ja tehokkaasti oikeilla resursseilla.
”Ilmastonmuutoksesta on olennaista luoda yhteinen kokonaiskuva, mitä se tarkoittaa meille suomalaisille ja koko maailmalle. Siksi haluan Ilmastopaneelissa edistää sitä, että eri toimijat keskustelevat ilmastonmuutoksesta samojen reunaehtojen sisällä.”
”Toistaiseksi ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen varautuminen on halpaa ja tarjoaa mahdollisuuksia. Mitä pidemmälle menemme, sitä varmemmin joudumme ihmiskuntana pakotetun maksajan rooliin.”
Ilmastotyön vastapainoksi Merikanto nauttii monipuolisesti kulttuurista. Hän arvostaa kulttuuria myös luovana keinona käsitellä ilmastonmuutonmuutokseen liittyviä teemoja, jotta ihmiskunnan suurin kohtalonkysymys ei jää yhdeltäkään silmäparilta huomaamatta.