Esittelyssä Kati Koponen: ”Hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä on yksi lisäkeino hillitä ilmastonmuutosta”
Erikoistutkija Kati Koponen tutkii, miten hiilidioksidia saataisiin poistettua pysyvästi ilmakehästä. Poistoilla ei voida korvata muita päästövähennysmenetelmiä, mutta niitä tullaan tarvitsemaan osana laaja-alaisia ilmastonmuutoksen vastaisia toimia.
VTT:n erikoistutkija Kati Koponen koko työura on liittynyt ilmastovaikutusten arviointiin. Hänen diplomityönsä ja väitöskirjansa liittyivät biopolttoaineiden ilmastovaikutuksiin, ja nyttemmin hän on perehtynyt energiajärjestelmiin ja hiilidioksidin talteenottoon.
Koponen tuo Ilmastopaneeliin muun muassa hiilidioksidin poistoon liittyvää osaamista.
”Hiilidioksidin talteenotto tai poistaminen ilmakehästä on aihe, joka on viime vuosina saanut lisää näkyvyyttä. Olen vetänyt EU-projektia, jossa on tutkittu erilaisia hiilidioksidin poistomenetelmiä vuodesta 2020 lähtien”, Koponen sanoo.
Suomalaiset maatilat saattavat hyötyä poistotavoitteista
Hiilidioksidin poisto on ensimmäistä kertaa tuotu myös keskusteluun EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteista. Poistolla tarkoitetaan joko teknologisia keinoja – kuten tehtaan piipusta vangitun bioperäisen hiilidioksidin varastointia merenalaisiin geologisiin muodostelmiin – tai luonnon hiilinielujen kasvattamista.
”Poistoilla ei missään nimessä voida korvata muita päästövähennystoimia, mutta poistotkin tulevat jatkossa olemaan tarpeellisia, jotta ilmastotavoitteisiin päästäisiin. On kiinnostavaa nähdä, millaisia tavoitteita niille asetetaan.”
Hiilidioksidin poistotavoitteilla voi olla vaikutusta myös suomalaisten arkeen. Esimerkiksi maatilat saattavat hyötyä siitä, että ne tekevät hiiltä sitovia tai poistavia toimenpiteitä.
”Samaan aikaan suomalaisen metsäteollisuuden pitää miettiä, alkaako se varastoida hiilidioksidia geologisiin varastoihin vai ryhtyykö se esimerkiksi valmistamaan hiilidioksidista tuotteita. Tällaisia tuotteita olisivat muun muassa vedystä ja hiilidioksidista valmistettavat sähköpolttoaineet, joilla voidaan saavuttaa päästövähennyksiä.”
Suomen sähköntuotanto on lähes fossiilitonta
Kati Koposen mukaan hiilidioksidin poisto on hyvä esimerkki siitä, miten suuria muutoksia tulevaisuudessa tarvitaan.
”Hiilidioksidin poistoa varten pitää luoda kokonainen uusi teollisuuden ala, jota ei ole vielä olemassa. Toisaalta haasteiden suuruus ei saisi lannistaa ketään. Jokainen ilmastotoimi on tärkeä.”
Koponen muistuttaakin myös onnistumisista: esimerkiksi Suomessa sähköntuotanto on siirtynyt kovaa vauhtia pois fossiilisesta energiasta.
”Kun aloitin työurani vuonna 2008, sähkön valmistamisesta aiheutui keskimäärin 240 gramman hiilidioksidipäästöt kilowattituntia kohden. Nyt luku on jo alle 40 grammaa. Muutos on todella merkittävä.”
Ilmastotoimien onnistuminen vaatii kaiken kaikkiaan sitä, että ymmärrämme kokonaisuuksia, Koponen sanoo. Yksittäisellä ilmastotoimella voi olla esimerkiksi kielteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.
”Asioilla on aina monta puolta. Tässä mielessä Ilmastopaneelin työ on olennaista, koska se tarkastelee asioita monitieteisesti, tukee kokonaisuuden kannalta hyviä ratkaisuja ja selittää tutkimustietoa ymmärrettävällä kielellä.”
”Tällainen työ on tässä ajassa todella tärkeää.”
Kati Koposen vapaa-aika kuluu lapsiperhearjessa ja barre-tunneilla (barre on sekoitus balettia ja pilatesta). Tänä keväänä uutena harrastuksena alkaa myös puutarhanhoito.