Saamelaisen kulttuurin turvaamiseksi ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on välttämätöntä. Ilmastotoimien suunnittelussa oikeudenmukaisuusvaikutukset on huomioitava tarkasti. Ilmastopaneelin tuore muistio esittelee keskeisiä saamelaisia koskevia kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Tulevaisuudessa tätä työtä tukee myös uuden ilmastolain nojalla perustettu saamelainen ilmastoneuvosto.
Arktinen alue lämpenee muuta maailmaa nopeammin ja muutos vaikuttaa erityisesti saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen. Saamelaiset ovat erittäin haavoittuvia ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille. Haavoittuvuus on seurausta esimerkiksi saamen kansan pienestä koosta, kulttuurin uhanalaisesta asemasta ja perinteisten elinkeinojen harjoittamisen edellytysten heikkenemisestä.
Ilmastotoimia tarvitaan saamelaisten elinolojen ja kulttuurin turvaamiseksi. Ilmastopolitiikkaa on tärkeää valmistella saamelaisten oikeudet huomioiden. Kansainväliset oikeustapaukset osoittavat, että ilmastotoimissa epäonnistuminen voi johtaa alkuperäiskansoja koskevien ihmisoikeussopimusten velvoitteiden rikkomiseen.
”Ilmastonmuutoksen hillintä vähentää saamelaisiin kohdistuvia ilmastonmuutoksen suoria haittoja. Ilmastopolitiikalla saattaa kuitenkin välillisesti olla myös kielteisiä vaikutuksia, mikäli esimerkiksi uusiutuvan energian rakentaminen kilpailee maankäytöstä perinteisten saamelaisten elinkeinojen kanssa. Vaikutusten ennakoiminen on tärkeää, jotta voidaan ehkäistä ristiriitoja ja kielteisiä perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia”, toteaa Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Jouni Jaakkola.
Vaikutusten arviointi ja seuranta avuksi oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan suunnitteluun
Ilmastolain yhtenä tavoitteena on varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus sekä turvata osaltaan saamelaisten edellytykset ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Ilmastolaki edellyttää ilmastotoimien oikeudenmukaisuusvaikutusten arviointia. Ilmastopaneelin tuore muistio tarjoaa keinoja saamelaisia koskevien oikeudenmukaisuusvaikutusten arviointiin.
Saamelaisten kannalta keskeisiä kysymyksiä oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan valmistelussa ovat esimerkiksi hyötyjen ja haittojen jakautuminen sekä vaikutukset saamelaisten toimeentuloon, elinkeinoihin ja terveyteen. Samaan aikaan huomiota tulee kiinnittää myös päätöksenteon valmisteluun: onko saamelaisten osallisuus turvattu heitä koskevassa ilmastopolitiikan päätöksenteossa ja onko esimerkiksi saamelaisen ilmastoneuvoston tuottama tietopohja otettu valmistelussa huomioon?
”Oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan edellytyksenä on saamelaiskulttuuriin kohdistuvien vaikutusten ymmärtäminen. Tarvitsemme systemaattista seurantatietoa ilmastonmuutoksen ja ilmastopolitiikan kulttuurisista, kielellisistä, elinkeinollisista ja terveydellisistä vaikutuksista saamelaisiin, jotta ilmastotoimet eivät johtaisi saamelaisen elämänmuodon sulautumiseen valtakulttuuriin. Tällaisen seurantajärjestelmän luominen tukisi ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuutta ”, toteaa tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi.
Saamelainen ilmastoneuvosto vahvistaa oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan tietopohjaa ja saamelaisten osallisuutta
Saamelaisten kannalta oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan keskiössä on saamelaisten osallisuuden turvaaminen ilmastotoimien valmistelussa. Saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella on keskeinen rooli saamelaisten näkökulmien ja perinteisen tiedon välittämisessä ilmastopolittiiseen päätöksentekoon.
Uuden ilmastolain myötä ilmastopolitiikan valmistelu täydentyi saamelaisella ilmastoneuvostolla. Sen tehtävänä on antaa lausuntoja ilmastopolitiikan suunnitelmista sekä tuottaa tietopohjaa ilmastotoimien vaikutusten arviointiin ja seurantaan saamelaiskulttuurin sekä saamelaisten oikeuksien näkökulmasta. Valtioneuvosto nimitti saamelaisen ilmastoneuvoston 24.8.2023.
”Saamelainen ilmastoneuvosto on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, sillä sen työssä yhdistyvät alkuperäiskansojen perinteinen tieto ja akateeminen tieto. Suomella on mahdollisuus toimia kansainvälisenä tiennäyttäjänä alkuperäiskansaoikeuksien kehittämisessä ilmastopolitiikassa”, korostaa Jouni Jaakkola.
Lisätietoja
- Ilmastopaneelin muistio 3/2023: Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus alkuperäiskansa saamelaisten kannalta
- Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus -hankkeessa on Suomen ilmastopaneelin jäsenten lisäksi mukana joukko asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Helsingin yliopistosta, Turun yliopistosta, Oulun yliopistosta ja Aalto-yliopistosta. Aiempiin julkaisuihin voi tutustua hankkeen verkkosivulla. Ks. Ilmastopaneelin raportti 1/2023: Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointi.
- Jouni Jaakkola, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Oulun yliopiston professori, puh. 040 672 0927,
- Klemetti Näkkäläjärvi, tutkijatohtori, Oulun yliopisto, puh. 040 537 1584,
- Sanna Autere, viestinnän asiantuntija, puh. 050 532 9301,