Ilmastopaneeli evästi edellisessä blogikirjoituksessaan hallitustunnustelija Sipilää kirjaamaan strategiseen ohjelmaan vahvan tavoitteen tutkimukseen perustuvasta, työllisyyttä lisäävästä ja innovatiivisesta ilmastopolitiikasta. Ilmastopaneeli on tyytyväinen, että näitä korostuksia löytyy hallitusohjelmasta.
Hallitusohjelma linjaa, että Suomi saavuttaa vuodelle 2020 asetetut ilmastotavoitteet jo kuluvan vaalikauden aikana. Fossiilista tuontienergiaa korvataan uusiutuvilla kotimaisilla energialähteillä. Tämä on hyvä alku. Nyt ilmastopaneeli esittää uudelle hallitukselle kahdeksan konkreettista aloitetta hallituksen toimenpideohjelmaan. Ne perustuvat ilmastopaneelin selvitystyöhön ja meneillään oleviin tutkimushankkeisiin.
Ehdotuksia konkreettisiksi toimenpiteiksi hallituksen toimenpideohjelmaan
- Ilmastolaki: Ilmastolaki astui voimaan viime viikon maanantaina. Lain toimeenpanoon tulee ryhtyä välittömästi. Lain edellyttämät raportointikäytännöt ja toteuttamisvastuut tulee määritellä. Ilmastopaneelista tulee tehdä tieteellinen ja riippumaton asiantuntijaelin, jolle varataan riittävät taloudelliset resurssit. Paneelille tulee luoda kiinteä asiantuntijarooli lain edellyttämien raporttien ja ilmastopolitiikan valmistelutyöhön.
- Sopeutuminen ilmastonmuutokseen: Suomen tulee varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin erityisesti ilmastoalttiilla toimialoilla, kuten maa- ja metsätalous sekä yhdyskunnat. Ensivaiheessa on luotava toimivat kansallisten ilmastoriskien arviointimenetelmät ja aineistonkeruujärjestelmä osana ilmastolain täytäntöönpanoa.
- Irti kivihiilestä: Suomen parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea korostaa irtaantumista kivihiilestä sähkön tuotannossa. Ellei päästöoikeuden hinta ole riittävän korkea poistamaan kivihiiltä lauhdesähkön tuotannosta, tulee hahmottaa tarvittavat toimenpiteet irtaantumista varten. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannossa kivihiilen korvaaminen on haastavampaa ja on syytä luoda erillinen strategia fossiilisten polttoaineiden korvaamisen nopeuttamiseksi.
- Ilmastokestävä biotalous: Metsiin perustuva biotalous on Suomen talouden ja viennin kannalta avainasemassa. Metsien hyödyntämistä tulee kehittää ilmastokestävästi. Metsien lisääntyvä kasvu ja metsistä tuotettavan tuotejoukon monipuolistuminen luovat uusia mahdollisuuksia, jotka tulee hyödyntää tavalla, joka ei lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla metsien hyödyntämisessä on syytä varautua lisääntyviin taloudellisiin, teknologisiin, biologisiin ja ilmastopoliittisiin mahdollisuuksiin ja riskeihin. Suomi tarvitsee punnitun tiekartan metsien hyödyntämisen pitkän aikavälin kehittämiseen.
- Maatalous: Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen osalta vähennysvaatimukset kohdistuvat tällä hetkellä kalleimpiin päästölähteisiin: lannoitteiden käyttöön ja kotieläinten metaaniin. Maankäytön ratkaisut (viherkesannointi, turvemaiden raivauksesta pidättyminen sekä ylimääräisten peltojen metsitys) tarjoavat merkittävästi edullisemman vaihtoehdon. Tuotannosta syrjäytyvien peltojen metsitystä edistäisi erityisesti uudistus, jossa viljelijä saisi istutetulle pellolleen 15 vuoden siirtymäajan maatalouden pinta-alatukea. Lannan ja nurmen biokaasutusta on perusteltua edistää siellä, missä saavutetaan yhdistettyä ilmasto- ja vesiensuojeluhyötyä.
- Liikenne: Toisen sukupolven ilmastokestävän uusiutuvan polttoaineen osuutta myytävissä liikennepolttonesteissä tulee nostaa. Erityisesti uusiutuvan dieselin osuuden kasvattaminen vähentää tehokkaasti liikenteen fossiilisia päästöjä.
- Tutkimus ja tuotekehitys: Ilmastopolitiikka luo kansainvälistä kysyntää puhtaalle teknologialle, erityisesti hiilivapaalle uusiutuvalle energialle. Tutkimus ja tuotekehitys sekä uusiin hankkeisiin kohdistuva riskirahoitus ovat avainasemassa kanavoitaessa kansainvälistä kysyntää suomalaisen viennin ja hyvinvoinnin hyväksi. Tutkimusta tulee voimistaa strategisissa teemoissa, erityisesti ns. älyteknologioiden kehittämisessä, joiden osalta Suomessa tehdään paljon uutta luovaa ja maailman mitassakin katsottuna eturivin kehittelyä. Esimerkkinä voi mainita sähkön varastointiteknologian, vetyteknologian, sekä sähköstä kaasuun -ratkaisut.
- Kansalaisten aktivointi: Kansalaisten vapaaehtoiselle osallistumiselle ilmastotyöhön on Suomessa vähän, jos lainkaan, kanavia. Nykyistä informaatio-ohjausta henkilökohtaisten kulutusvalintojen tueksi voimistaa, esimerkiksi lisäämällä tuoteselosteisiin hiilivaikutus. Kansalaisille tulee myös luoda mahdollisuuksia ostaa päästövähennyksiä omien päästöjen neutraloimiseksi tai tuottaa niitä toisten ostettavaksi (ns. kompensaatiot). Tällaisten kompensaatiomekanismien kautta edistetään vapaaehtoisia markkinoita ja taloudellista toimeliaisuutta samalla kun yhtä aikaa vähennetään päästöjä. Esimerkkejä kompensaatiomekanismien mahdollisuuksista tarjoavat peltojen metsittäminen ja siitä myytävät hiilidioksidin vähennysyksiköt, tai nokisuodattimien asentaminen taajamien savupiippuihin ja siitä saatavat nokipäästövähennykset.
Tehdyt esitykset perustuvat Ilmastopaneelin tekemään selvitystyöhön ja parhaillaan käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin seuraavasti.
Tutkimusraportit:
- Energiajärjestelmät ja päästövähennykset. Suomen ilmastopaneeli, Raportti 1/2013
- Metsien käytön ja metsäbioenergian ilmastovaikutukset. Suomen ilmastopaneeli, Raportti 1/2013
- Ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä maatalouden ilmastopolitiikka. Suomen ilmastopaneeli, Raportti 1/2014
- Kuluttajan valinnat pyrittäessä kohti hiilineutraalisuutta – asuminen, liikkuminen, ruokailu ja kompensaatiot. Suomen ilmastopaneeli, Raportti 5/2014
- Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä. Suomen ilmastopaneeli, Raportti 6/2014
Lue valmistuneet raportit tästä.
Käynnissä olevat tutkimusprojektit:
- Tarve tottumukset ja tekniikka – Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet ja kustannukset liikenteessä
- Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen
- Kansallisen energia- ja ilmastostrategian seuranta
- Ilmastonmuutoksen sopeutuminen: riskit, vastuut ja kustannukset
- Puhdas teknologia, cleantech
Lue käynnissä olevista projekteista tästä.