Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Euroopassa yhä dramaattisemmin. Jokainen asteen kymmenys, joka ilmaston lämpenemistä pystytään hillitsemään, vähentää haitallisia vaikutuksia ihmisten, luonnon ja globaalin talouden näkökulmasta.
Pariisin sopimuksessa ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteeksi on asetettu selvästi alle kaksi astetta, pyrkien puolentoista asteen lämpenemiseen riskien rajaamiseksi siedettävälle tasolle. Tämän perusteella voidaan arvioida niin sanottu hiilibudjetti, eli se määrä hiilidioksidipäästöjä, jonka ihmiskunta voi toiminnallaan vielä aiheuttaa, jotta tavoitteessa pysytään. Puolentoista asteen tavoitteen osalta arvioitu hiilibudjetti on nykypäästöillä kulutettu jo vuoden 2030 tienoilla.
Lähes kaikki hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) arviot siitä, miten puolentoista asteen tavoitteessa pysytään, kulkevat päästöpolkua, jossa hiilibudjetti väliaikaisesti ylitetään. Hiilibudjetin ylityksen jälkeen globaalien päästöjen on laskettava lähelle nollaa vuoteen 2050 mennessä. Tämän lisäksi ihmiskunnan on sitouduttava poistamaan valtaisa määrä hiilidioksidia ilmakehästä vuosisadan loppuun asti.
Karkeasti voidaan sanoa, että lähes kaikki tästä hetkestä eteenpäin ilmakehään päästämämme hiilidioksidi tulisi tulevaisuudessa myös poistaa, jos pyritään puolentoista asteen lämpenemiseen. Hiilidioksidia voidaan poistaa ilmakehästä luonnon hiilinieluja kasvattamalla. Myös teknologista hiilidioksidin poistoa yhdistettynä geologiseen varastointiin tullaan tarvitsemaan globaalisti vuosittain tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia megatonneja 2040–2050-luvuilta alkaen. Nykyisin hiilidioksidia poistetaan teknologisin keinoin globaalisti vuosittain vasta alle 2 megatonnia.
Ilmastonmuutoksen hillinnässä ei voida tuudittautua tulevaisuudessa tapahtuvien hiilidioksidin poistojen varaan, vaan päästövähennyksiä on kiihdytettävä nyt.
Tuoreessa Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat varoittavat, että hiilibudjetin ylittäminen yhdistettynä hiilidioksidin poistoon vuosisadan jälkipuoliskolla ei välttämättä palauta lämpötilaa laskevalle uralle aiemmin arvioidun mukaisesti, eivätkä kaikki ilmastonmuutoksen jo aiheuttamat vaikutukset palaudu ennalleen ainakaan nopeasti. Siksi välittömät ja dramaattiset päästövähennykset globaalisti ovat välttämättömiä ilmaston muutoksen riskien hillitsemiseksi.
Teollisen mittakaavan hiilidioksidin poiston suunnittelu ja toteutus tulee tehdä päästövähennystoimien rinnalla.
Koska riski ilmastonmuutoksen hillinnän liiallisesta hitaudesta on nykyisessä poliittisessa tilanteessa merkittävä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen pitää ottaa huomioon kaikessa turvallisuutta, yhteiskunnan toimivuutta sekä rakentamista koskevassa suunnittelussa.
YK:n ilmastokokous, COP29, on parhaillaan käynnissä Bakussa Azerbaidžanissa. Kokouksesta tarvitaan konkretiaa erityisesti suurvaltojen kansallisiin ilmastotekoihin ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Toivotamme viisautta ja voimia kokoukseen osallistuville neuvottelijoille.