YK:n ilmastokokous COP 29 Azerbaidžanin Bakussa päättyi viikko sitten. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä oli kokouksessa paikan päällä ja monet muut paneelin jäsenet seurasivat kokousta Suomesta käsin. Mikä oli kokouksen keskeinen päätös ja miten kehittyy kansallisten ilmastopaneelien vaikuttavuus maailmanlaajuisesti?
Tavoite nostaa rahoitus vuosittain 300 miljardiin on askel oikeaan suuntaan
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan on selvää, että ilmastonmuutoksesta kärsivät erityisesti kaikkein haavoittuvimmat ja heikoimmassa asemassa olevat maat, joten niitä on syytä tukea taloudellisesti.
YK:n ilmastokokouksessa päätettiin nostaa rahoitustavoitetta nykyisestä 100 miljardin dollarin vuositavoitteesta 300 miljardiin vuodessa. Tämä tulisi saavuttaa vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastorahoitus tulee sekä julkisista että yksityisistä lähteistä, ja siihen lasketaan jatkossa myös monenvälisten kehityspankkien kautta kanavoitu ilmastorahoitus. Kyse voi käytännössä olla esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeiden rahoittamisesta tai vaikkapa avustusten myöntämisestä luonnontuhoihin varautumiseen. Rahoitus voi olla myös lainaa.
Lisäksi kaikkia toimijoita kehotetaan mahdollistamaan kehittyvien maiden ilmastotoimiin suunnattavan niin yksityisen kuin julkisen rahoituksen nouseminen vuosittain 1 300 miljardiin dollariin vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastopaneelin jäsen, professori Kati Kulovesi toteaa rahoituspäätöksen olevan pieni edistysaskel verrattuna Pariisin sopimukseen sekä rahoituspohjan laajentamisen että innovatiivisten rahoituslähteiden osalta. Näitä askeleita on kuitenkin otettava vielä monta tulevissa kokouksissa.
– Ilmastorahoitusta tarvitaan lisää, mutta rahoitustalkoisiin on saatava tiiviimmin mukaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen kiihdyttämisellä rikastuneet öljyntuottajamaat ja Kiina, Kulovesi sanoo.
Sopeutumisrahoitukseen kiinnitetään tämänkertaisen ilmastokokouksen lopputuloksessa jonkin verran aiempaa enemmän huomiota. Perinteisesti rahaa on mennyt enimmäkseen ilmastonmuutoksen hillintään ja vähemmän sopeutumistoimiin, mikä on ollut kehittyville maille iso huolenaihe.
Suomen ilmastopaneeli toimii aktiivisesti kansainvälisessä ilmastopaneelien verkostossa
Suomen ilmastopaneeli yhdessä muiden kansallisten ilmastopaneeleiden ja -neuvostojen kanssa on järjestäytynyt kansainväliseen verkostoon ICCN:ään (International Climate Councils Network), joka tarjoaa monitieteisen asiantuntemuksensa kansallisten päätöksentekijöiden käyttöön.
YK:n ilmastokokouksessa ICCN:n tavoitteena oli vahvistaa kansallisten ilmastopaneelien roolia ja tukea uusien perustamista. Kuudella mantereella on yhteensä jo 25 ilmastopaneelia. Näillä on erilaisia rooleja maiden olosuhteista riippuen. Verkoston tavoitteena on lisätä neuvostojen tiedonvaihtoa eri maiden ilmastotoimista sekä menetelmistä tukea tiedeperusteista päätöksentekoa.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Jyri Seppälä tapasi ilmastokokouksessa useita edustajia ICCN:n verkostosta. Hänestä oli hienoa saada kuulla, miten muissa maissa tuodaan tieteen viestiä päättäjille.
– Saimme tapaamisissa myös jaettua Suomen kokemuksia asiasta. Erityisesti hiilineutraaliustavoitteemme on esikuvana monille muille maille, Seppälä kertoo.
Kansallisilla ilmastopaneeleilla on keskeinen rooli hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja sopeutumistoimissa. Ilmastopaneelien näyttöön perustuvat neuvot auttavat hallituksia tekemään kunnianhimoisia pitkän aikavälin poliittisia päätöksiä, jotka ovat linjassa kansallisten ilmastotavoitteiden kanssa. Ilmastopolitiikan tulee pohjautua parhaaseen saatavilla olevaan tietoon.
YK:n ilmastokokous COP 30 pidetään ensi vuonna Brasilian Belemissä. Silloin tärkeimpänä aiheena ovat maiden seuraavat ilmastotavoitteet.
Kuva: UNFCCC