Suomen ilmastopaneelin toiminnasta teetetyn ulkopuolisen arvioinnin mukaan Ilmastopaneeli on onnistunut tukemaan päätöksentekoa tutkitulla tiedolla. Paneeli on tuottanut toisella ilmastolain mukaisella toimikaudellaan merkittävästi enemmän avoimesti saatavilla olevaa tietoa kuin ensimmäisellä kaudellaan. Paneeli on onnistunut toimimaan vaikuttavalla ja riippumattomalla tavalla ja tukemaan erityisesti kansallisen lainsäädännön sekä suunnitelmien kehittämistä.
Ilmastopaneelin nykyisen toimikauden lopulla toteutetun arvioinnin tavoitteena oli selvittää, miten Ilmastopaneeli on toteuttanut tehtäviään vuosina 2020–2023, ja miten vaikuttavaa paneelin työ on ollut. Arviointiraportin mukaan Ilmastopaneelilla on ollut kuluvalla kaudella merkittävä vaikutus kansalliseen ilmastopolitiikkaan, ja se on onnistunut tukemaan päätöksentekoa ja virkavalmistelua tieteellistä tietoa tuottamalla.
Arviointiraportti antaa myös suosituksia siitä, miten paneelin toimintaa voitaisiin kehittää vaikuttavuuden lisäämiseksi. Työn vaikuttavuuden parantamiseksi arviointiraportissa suositellaan muun muassa, että tiedonkulkua ja vuoropuhelua virkakunnan sekä muiden tiedepaneelien ja sidosryhmien kanssa tulisi entisestään kehittää.
Ilmastopaneeli on toteuttanut lakisääteistä tehtäväänsä vaikuttavasti
Arvioinnin mukaan Ilmastopaneeli on kaudella 2020–2023 keskittynyt kiitettävästi ydintehtäväänsä, eli kansallisen lainsäädännön ja suunnitelmien kehittämiseen. Ilmastopaneelin hankkeiden tuloksia on hyödynnetty niin ilmastolain kehittämisessä, kansallisissa ilmastosuunnitelmissa kuin kunnissa ja alueellisessa ilmastotyössä. Arviointiraportti osoittaa, että Ilmastopaneeli on kaudella 2020–2023 julkaissut aiempaa enemmän tietoa päätöksenteon tueksi. Ilmastopaneelin raportit, muistiot ja lausunnot löytyvät verkkosivuiltamme kohdasta Aineistot ja raportit.
Ilmastopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, jonka asema on määritelty ilmastolaissa. Lain mukaan paneelin tehtävänä on tuottaa, koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa ja tunnistaa tietotarpeita ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta. Tietoa käytetään ilmastopolitiikan suunnittelussa, toimeenpanossa, seurannassa sekä päätöksenteon tukena. Ilmastopaneelissa on 15 eri alojen huippututkijaa yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Paneelin työtä tukee sihteeristö. Paneelin jäsenet ja heidän erityisalansa on esitelty verkkosivuillamme.
Riippumattoman ja monitieteisen tiedon tarve on suuri
Arvioinnissa tunnistettiin tiedevastaisuuden lisääntyminen ja vastakkainasettelujen korostuminen ilmastopoliittisessa keskustelussa, joka on asettanut haasteita myös Ilmastopaneelin toiminnalle. Monitieteisen ja riippumattoman tiedeneuvonnan tarve on entistä suurempi.
Ilmastopaneeli on onnistunut toimimaan tiedeneuvontatehtävässään riippumattomasti. Läpinäkyvyydestä huolehtiminen ja riippumattomuuden osoittaminen nähtiin raportissa jatkossakin paneelin toiminnan kannalta tärkeänä.
Arvioinnissa yhtenä toiminnan pullonkaulana nähtiin paneelin jäsenten vaihtelevat mahdollisuudet käyttää aikaansa Ilmastopaneelin työskentelyyn. Ilmastopaneelissa toimivat tutkijat hoitavat Ilmastopaneelin tehtäviä omien töidensä ohella.
Ilmastolain mukaisesti valtioneuvosto nimittää Ilmastopaneelin jäsenet neljän vuoden määräajaksi kerrallaan. Ilmastopaneelin nykyinen toimikausi jatkuu 31.12.2023 asti ja uudet jäsenet aloittavat työnsä ensi vuoden alussa. Lue uutinen uuden paneelin nimittämisestä.
Arvioinnin teki Gaia Consulting Oy syksyllä 2023 ympäristöministeriön toimeksiannosta.
Lisätietoja
- Arviointiraportti: Suomen ilmastopaneelin toisen ilmastolain mukaisen toimikauden 2020–2023 arviointi
- Ympäristöministeriön tiedote
- Sanna Autere, Suomen Ilmastopaneelin viestinnän asiantuntija, puh. 050 532 9301,