Suomen ilmastopaneeli haluaa, että hallitustunnustelija Juha Sipilän tulevan hallituksen strategiseen ohjelmaan kirjataan vahva tavoite tutkimukseen perustuvasta, työllisyyttä lisäävästä ja innovatiivisesta ilmastopolitiikasta. Innovaatioita, vientiä ja työllisyyttä saavutetaan edistämällä aktiivisesti puhtaan teknologian toimialojen kehitystä. Samalla biotalouden ydintä eli metsiin perustuvan monimuotoisen jalostuksen tasapainoista ja ilmastokestävää kehittämistä on vahvistettava.
Suomen tulee toimia aktiivisesti kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisissa joulukuussa 2015. Sen jälkeen meidän on tuettava sopimuksen voimaantuloa ja toteuttamista kahdenvälisen diplomatian avulla. Eurooppa neuvosto päätti päästökauppasektoria ja ei-päästökauppasektoreita koskevista päästövähennystavoitteista vuodelle 2030. Suomen kansallinen etu on kasvattaa päästökauppasektoriin kohdistettavaa päästöjen vähennysvaatimusta nyt päätettyä suuremmaksi ja siten lieventää ei-päästökauppasektoria koskevasta taakanjaosta Suomelle koituvia korkeita kustannuksia.
Kotiläksyt on tehtävä huolella. Kotimaisella ei-päästökauppasektorilla tulee edistää pienimuotoisen, hajautetun uusiutuvan energian ja maalämmön tuotantoa korvaamaan fossiilisia polttoaineita pienasuntojen sähkön tuotannossa ja lämmityksessä. Valtion on edistettävä tarvittavaa infrastruktuuria, kuten älykkäitä digitalisoituja sähköverkkoja ja sähkömarkkinoiden valmiutta pienmuotoiseen sähkön tuotantoon. Valtion tulee myös tukea hajautettua uusiutuvaa energian esimerkiksi korotetun kotitalousvähennyksen tai investointilainojen avulla.
Liikenteen päästöjen vähentäminen on avainasemassa ei-päästökauppasektorin vähennystavoitteiden saavuttamisessa. Liikenteen päästöjä vähennetään nopeimmin kasvattamalla metsäteollisuuden tuotannon ja muusta jätevirrasta tuotettavien toisen sukupolven uusiutuvien polttoaineiden osuutta liikennepolttonesteissä. Pidemmän aikavälin ratkaisuja tulee etsiä muihin käyttövoimiin (sähkö, biokaasu, vety, sähköstä kaasuun -ratkaisut) perustuvasta ajoneuvokannasta, jalankulun ja pyöräilyn sekä liikenneinfrastruktuurin kehittämisestä. Maatalouden ilmastopolitiikkaa tulee tarkentaa koskemaan kustannuksiltaan edullisempia ratkaisuja, kuten maankäytön ohjaus nykyisten kalliiden korostusten sijaan.
Suomen ilmastopaneeli tulee erikseen asettamaan tavoitteet koskien hallituksen strategista ohjelmaa täydentäviä toimia.