Esittelyssä Jaana Halonen: ”Ilmastonmuutoksen kytkös terveyteen unohtuu helposti”
THL:n johtava tutkija Jaana Halonen on perehtynyt ilmastonmuutoksen ja terveyden väliseen kytkökseen. Halonen tutkii muun muassa suomalaisen terveydenhuollon sopeuttamista nykyistä lämpimämpään ilmastoon.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n johtava tutkija Jaana Halonen tuo Ilmastopaneeliin terveysnäkökulmaa.
Hän on väitellyt ilmansaasteiden terveysvaikutuksista ja tutkinut muun muassa ympäristön ja ulkolämpötilan yhteyttä sydänterveyteen. Vuodesta 2019 lähtien hän on johtanut THL:n Turvalliset ja terveelliset elinympäristöt -tutkimusohjelmaa. Samanaikaisesti hän vetää Tukholman yliopistossa hanketta, joka keskittyy ilmastonmuutoksen ja mielenterveyden väliseen yhteyteen.
”Minulla on aika laaja-alainen tausta, mutta toisaalta ilmastonmuutoskin on lavea ilmiö ja sen ymmärtäminen vaatii kykyä yhdistää asioita toisiinsa. Esimerkiksi ilmansaasteiden vähentäminen leikkaa samalla kasvihuonekaasupäästöjä ja hyödyttää myös ihmisen terveyttä.”
Sopeutumiskeinot helleaaltoihin ja pimeyteen
Halosen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa ei huomioida riittävästi eri asioiden terveyskytköksiä.
”Ilmastokeskustelussa pohditaan, paljonko investoinnit teollisuuteen ja liikenteeseen maksavat. Ei ehkä ajatella, millaisia hyötyjä nämä sijoitukset tuottavat terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn muodossa.”
Halosta kiinnostaa erityisesti se, miten suomalaista terveydenhuoltoa voitaisiin sopeuttaa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin säämuutoksiin, kuten nykyistä lämpimämpiin kesiin sekä sateisempiin ja pimeämpiin talviin.
Helleaalloista tiedetään jo, että niiden terveyshaitat kohdistuvat erityisesti kaikkein haavoittuvimpiin ihmisryhmiin, Halonen sanoo.
”Lisääntyvän pimeyden mahdollisesti tuomia mielenterveysongelmia ei sen sijaan ole juurikaan tutkittu, mutta meidän ruotsalaiseen aineistoon perustuvassa tutkimuksessamme havaittiin, että keväällä raportoitu masennusoireilu oli yleisempää, jos oli ollut pimeämpi talvi.”
Tuuppaaminen kohti ilmastotekoja
Halonen on mukana myös ”ilmastotuuppaushankkeessa”. Sen tavoitteena on tutkia, miten tavalliset ihmiset saataisiin ”tuupattua” tekemään lisää ilmastotekoja. Hankkeella yritetään erityisesti vähentää liikenteen päästöjä ja kasvattaa metsien hiilinieluja.
”Tehtävä ei ole helppo. Ihmisten käyttäytymisen muuttaminen on vaikeaa, sillä jokaisella on omat vanhat tapansa”, Halonen sanoo.
Hankkeen tutkijat puhuvat ”valinta-arkkitehtuurista” eli siitä arkisesta ympäristöstä, jossa ihmiset tekevät elämäntapoihinsa liittyviä päätöksiään.
Esimerkiksi työpaikan lounaslinjaston valinta-arkkitehtuuria voidaan muuttaa siirtämällä salaatit ja kasvikset linjaston kärkeen. Tällainen yksinkertainen ja helposti toteutettava muutos voi lisätä terveellisen ja ilmastoystävällisen ruoan määrää ihmisten lautasella.
Helppous korostuu myös kierrättämisessä. Se onnistuu parhaiten silloin, kun taloyhtiössä tai omalla asuinkadulla on vaivaton mahdollisuus käyttää kierrätysastioita ja myös kotona on paikka kierrätettäville jätteille.
Ilmastotuuppaushankkeen toisessa pääaiheessa – liikkumistapojen muuttamisessa – tavoitellaan koko väestön terveyshyötyjä aktiivista liikkumista lisäämällä. Hanke ”tuuppaa” ihmisiä kulkemaan työ- ja koulumatkojaan jalan tai pyörällä auton sijaan – siellä missä se on mahdollista.
Sähköautoista puhutaan mediassa paljon, ja ne tuovat toivoa vihreän siirtymän onnistumisesta, mutta Halonen ei näe niitä vielä koko kansan kulkuneuvoina.
”Täyssähköautot ovat toistaiseksi kalliita. Ne eivät siinä mielessä ole kaikkien saavutettavissa. On kuitenkin myönteistä, että hyväosaiset vaihtavat bensa-autonsa niihin.”
”Sähköautojen kohdalla on myös hyvä pitää mielessä, että niidenkin tuotannossa syntyy kasvihuonekaasu- ja ilmansaastepäästöjä, jotka saattavat aiheuttaa haittaa ihmisen terveydelle etenkin valmistusmaassa.”
”Kaiken kaikkiaan olisi hyvä vähentää yksityisautoilua erityisesti kaupunkialueilla. Se toisi terveyshyötyjä niin paikallisesti kuin muuallakin maailmassa”, Halonen muistuttaa.
Yhteys päätöksentekijöihin on arvokasta
Halosen mielestä Ilmastopaneelin tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa on ehdottoman tärkeä, sillä ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia on hyvä ratkaista monialaisesti.
”Pidän erityisesti paneelin suoraa yhteyttä päätöksentekijöihin arvokkaana. Ja myös sitä, että paneelilla on tutkittua ja koottua tietoa. Näin ei tarvitse viestiä sirpalemaisesti.”
Töiden ulkopuolella Halonen – entinen kilpahiihtäjä – käy yhä laduilla Helsingin Paloheinässä, Kuopion Puijolla ja kotiseudullaan Kontiolahdella.
Hän on alkanut harrastaa myös boulderointia eli seinäkiipeilyä sisätiloissa.
”Boulderointi vie ajatukset pois työasioista. Se on myös aika tekninen laji, jossa pitää käyttää aivojaan.”
”Laiskimpina päivinä valitsen helppoja kiipeilyreittejä, mutta siitäkin huolimatta saan päivittäisen liikunta-annokseni ja hyvän mielen.”