Kati Kulovesi

Esittelyssä Kati Kulovesi: ”Ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet ovat yhteydessä toisiinsa”

Kansainvälisen ympäristöoikeuden professori Kati Kulovesi on perehtynyt ilmasto-oikeuteen. Hän seuraa EU:n ja Suomen ilmastosääntelyä ja lakien toimeenpanoa, ja tuoreena mielenkiinnon kohteena on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanta siihen, millaisia maiden ilmastotoimien tulee olla.

Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen ympäristöoikeuden professori Kati Kuloveden ura on kulkenut käsi kädessä kansainvälisessä ilmasto-oikeudessa tapahtuneiden käänteiden kanssa. Hän alkoi seurata YK:n ilmastoneuvotteluita jo varhaisessa vaiheessa vuonna 2004. Vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen hänen huomionsa on siirtynyt enemmän Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden ilmasto-oikeuteen.

”EU:ssa ilmasto-oikeusasioiden kehitys on viimeisen kymmenen vuoden aikana järjettömän nopeaa, ja sen seuraaminen on varsin työllistävää”, Kulovesi sanoo.

Kuloveden mukaan tutkijoilla on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi ilmastolainsäädännön sisältöön ja siihen, miten lakeja sovelletaan.

”Tutkijat myös verkostoituvat tehokkaasti. Esimerkiksi kun Euroopassa monet maat miettivät ilmastotoimiensa sääntelyä, tähän liittyvät ideat ja mallit leviävät ketterästi maasta toiseen. Suomen ilmastopuitelakimallikin on saanut vaikutteita Britannian vastaavasta mallista vuodelta 2008.”

Ilmastonmuutoksen linkki ihmisoikeuksiin

Kulovesi tuo Ilmastopaneeliin ilmasto-oikeuden osaamista. Hän on perehtynyt muun muassa YK:n ilmastosopimuksiin ja siihen, miten ilmastoon liittyvä lainsäädäntö, tiedepaneelit ja oikeudenkäynnit toimivat EU:ssa ja yksittäisissä maissa.

”Nyt korostuu myös se, miten ilmastomuutoksen ja ihmisoikeuksien välinen linkki toimii ja millaisia asioita ilmastosääntelyltä edellytetään, jotta se on sopusoinnussa ihmissoikeussopimusten kanssa.”

Ihmisoikeudet nousivat vahvasti esiin vastikään, kun Strasbourgissa sijaitseva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi Sveitsin hallituksen loukanneen ihmisoikeuksia, koska tämä ei ole saanut säädettyä riittävää kansallista lainsäädäntöä torjumaan ilmastonmuutosta.

”Tuomioistuin otti kantaa siihen, mitkä ovat riittävän ilmastosääntelyn kriteerit. Sen mukaan mailla pitää olla pitkän aikavälin – ja mielellään myös sitova – hiilineutraaliustavoite, tavoitteen välietapit ja mahdollisesti jopa päästöbudjetti. Tämän lisäksi maiden on ryhdyttävä toimiin tavoitteen saavuttamiseksi sekä turvattava suuren yleisön tiedonsaanti ja osallistumisen keinot.”

”Tuomioistuimen päätöksellä on kosketuspinta myös Suomeen eli siihen, missä oikeudellisissa raameissa Suomen ilmastopolitiikka toimii ja onko se sopusoinnussa kaikkien vaatimusten kanssa.”

Pisara meressä -perustelu ei toimi

Kulovesi on seurannut suomalaista julkista keskustelua ilmastonmuutoksesta ja huomannut siinä muutoksen.

”Urani alkuvaiheessa puhuttiin siitä, onko ilmastonmuutos todellista ja pitääkö sen vuoksi tehdä jotain. Nyt puhutaan enemmän siitä, keihin toimet kohdistuvat ja kuka joutuu maksajaksi.”

”Monessa keskustelussa nousee esiin ajatus, että meidän ei tarvitse tehdä mitään, koska päästömme ovat ’pisara meressä’. Tällaista ajatusta myös Sveitsin hallitus yritti esittää Strasbourgin ihmisoikeustuomioistuimelle, mutta se ei mennyt läpi. Tuomioistuimen mukaan jokaisen valtion tulee tehdä oma kohtuullinen osuutensa.”

Kulovesi haluaisi nähdä enemmän keskustelua lasten ja tulevien sukupolvien oikeuksista. Jos nykyistä päästöjen kehityssuuntaa ei saada merkittävällä tavalla muutettua, seuraavat sukupolvet joutuvat elämään vaikeissa ja arvaamattomissa sääolosuhteissa sekä kirimään kiinni aiempien sukupolvien vajaaksi jääneitä päästövähennyksiä.

”Tässä vallitsee vahva epäoikeudenmukaisuus. Voisi olla avartavaa keskustella siitä, millaisen maailman jätämme lapsillemme. Aika harva meistä oikeasti haluaa lapsilleen kauheaa tulevaisuutta.”

Paljon edistystä kymmenessä vuodessa

Kulovesi on kaikesta huolimatta tyytyväinen siihen, että ilmastoasioissa on tapahtunut myös edistystä viime vuosien aikana.

”Mielipiteeni ei ole mitään pakotettua optimismia, vaan viimeisten kymmenen vuoden aikana on oikeasti tapahtunut paljon enemmän kuin mitä olisin osannut kuvitella.”

”Meillä on esimerkiksi Pariisin ilmastosopimus, jonka aikaansaaminen vielä vuoden 2009 Kööpenhaminen ilmastokokouksessa näytti täysin utopistiselta.”

”Pariisin sopimuksen seurauksena ilmaston lämpenemisennusteet eivät enää ole neljä vaan alle kolme astetta. Se ei ole täydellistä, mutta merkittävää. Se osoittaa, että jos halutaan, niin pystytään.”

Vapaa-ajallaan Kulovesi viihtyy maalla ja Kolin metsissä. Kotona hän rentoutuu kävelyttämällä koiraansa metsässä. Myös hevoset ovat olleet hänelle tärkeitä lapsuudesta lähtien.

”Käyn nykyisinkin perheeni kanssa tallilla taputtelemassa poneja ja ratsastamassa. Ponien ja hevosten seurassa pääsee nopeasti eroon työajatuksista.”