Esittelyssä Paula Kivimaa: ”Hillintä ja ilmastopolitiikka tarvitsevat kokonaisvaltaista lähestymistapaa”
Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Paula Kivimaa tuo paneeliin useiden eri näkökulmien hallintaa: hän on tutkinut energia- ja liikennejärjestelmiä ja vähähiilisen yhteiskunnan murrosta sekä murroksen kytkeymistä turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Kivimaan tutkimuksissa korostuu myös julkisen politiikan rooli. Kivimaan mukaan ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastopolitiikka tarvitsevat nyt systeemistä, kokonaisvaltaista ajattelua.
Tutkimusprofessori Paula Kivimaan tutkijan ura alkoi 2000-luvun alussa, kun hän tutki Suomen ympäristökeskuksessa kansainvälisen ilmansuojelupolitiikan vaikutuksia suuriin polttolaitoksiin. Sen jälkeen Kivimaa siirtyi tutkimaan metsäteollisuuden ekoinnovaatioita. Väitöskirja Helsingin kauppakorkeakouluun syntyi ympäristöpolitiikan ekoinnovaatiovaikutuksista pohjoismaisessa metsäteollisuudessa.
Vuodesta 2008 eteenpäin Kivimaa on tutkinut eri näkökulmista energia- ja liikennejärjestelmiä sekä murrosta vähähiilisempään yhteiskuntaan.
”Tarkastelussa ovat olleet sosio-tekniset järjestelmät: miten ympäristömyönteiset innovaatiot syntyvät ja leviävät, ja mikä on julkisen politiikan rooli järjestelmien muutoksessa”, Kivimaa sanoo.
Kivimaa on tehnyt perustutkintonsa (1998–2002) ja osan urastaan Isossa-Britanniassa. Vuosina 2015–2019 Kivimaa tutki Sussexin yliopistossa, Isossa-Britanniassa, rakennusten energiatehokkuuden parantamista.
”Olen tarkastellut aivan ruohonjuuritasoa ja sitä, mitkä asiat saavat ihmiset tekemään energiaremontteja ja minkälaisia ’välittäjätoimijoita’ tarvitaan edistämään tätä. Tutkimukseen on liittynyt myös laajempi näkökulma siitä, mitkä asiat vaikuttavat uudenlaisten energiapalveluiden syntyyn ja miten julkinen politiikka rakennusten energiatehokkuuden edistämiseksi on kehittynyt”, hän kuvailee.
Sen sijaan vuodesta 2019 eteenpäin Kivimaa on keskittynyt enemmän makrotason kysymyksiin, kuten siihen millaisia turvallisuusvaikutuksia vähähiilisellä energiasiirtymällä on ja miten löydetään synergioita päästöjen vähentämisen ja energiaturvallisuuden välillä.
Tuorein tutkimus päättäjien tietoon
Kivimaa näkee Ilmastopaneelin motivoivaksi vaikuttamisen paikaksi, sillä päättäjät ja virkamiehet kuuntelevat panelisteja. Paneelin jäsenyys on siis mahdollisuus tuoda viimeisimmän tutkimuksen viestit päättäjien tietoon niiltä tutkimuksen aloilta, joita tuntee.
Kivimaa kertoo, että Ilmastopaneelissa hänen taitonsa on nimenomaan monien eri näkökulmien hallinta.
”Tarkastelen laajasti ja sektorit ylittävästi ilmastonmuutosta eri näkökulmista ja myös yhteiskunnan toiminnan kautta”, Kivimaa sanoo.
Kivimaan mukaan yhteiskunnan nykyisessä tilanteessa korostuu se, että meidän tulisi siirtyä nopeasti ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja varautumisesta myös sopeutumisen kysymyksiin.
”Hillitsemistä ei pidä kuitenkaan unohtaa, sen tarve ei ole poistunut ja sen kanssa on kova kiire”, Kivimaa sanoo.
Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää systeemistä muutosta
Kivimaan vahvin asiantuntijuus on ilmastonmuutoksen hillinnän, energiasiirtymän ja innovaatiopolitiikan kysymyksissä. Hän haluaisi edistää Ilmastopaneelissa systeemisen muutoksen näkökulmaa ja tuoda hillintään ja ilmastopolitiikkaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa.
Kivimaan mukaan varsinainen ilmastopolitiikka ei pysty yksin muuttamaan päästöjä aiheuttavien sektoreiden toimintatapoja, sillä eri tekijät kietoutuvat toisiinsa ja merkittävät päästövähennykset vaativat täysin uudenlaisia teknisiä, liiketoiminnallisia ja institutionaalisia energia-, liikenne- ja ruokajärjestelmiä sekä politiikanlohkot ylittävää muutosta.
Häntä kiinnostaa myös elämäntapoihin liittyvä johtajuuden kysymys.
”Meidän tulisi miettiä, millaista johtajuutta kunnilta ja valtiolta tarvitaan, ja miten saadaan kannustettua ihmisiä muuttamaan elintapojaan. Ilmastonmuutos on vahvasti elämäntapakysymys”, Kivimaa sanoo.
Tutkijatyön ulkopuolella Kivimaa nauttii luonnosta, joogasta ja lautapeleistä.
“Merimaisemassa kävely rauhoittaa tai piristää tilanteesta riippuen.”