Esittelyssä Raisa Mäkipää: ”Ilmastotavoitteita on vaikea saavuttaa ilman turvemaiden maaperäpäästöjen vähentämistä”
Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää on tutkinut miten peltojen ja metsien käyttö voisi tuottaa päästövähennyksiä. Hän toivoo, että yhä useampi suomalainen ymmärtäisi turvepeltojen päästöjen olevan samankaltaisia kuin fossiilisten polttoaineiden päästöt.
Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää on koulutukseltaan metsäekologi ja maaperätutkija. Hän tuo Ilmastopaneeliin erityisesti maankäyttösektorin ja siihen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen tuntemusta. Tutkimuksissaan hän on keskittynyt muun muassa hiilen ja typen kiertoon metsässä sekä luonnon monimuotoisuuteen.
”Tutkin muun muassa sitä, miten metsien hiilinieluja voitaisiin vahvistaa. Ja viimeaikaiset isot hankkeeni ovat tuottaneet päästövähennyksiin liittyviä ratkaisuehdotuksia.”
Mäkipää on tyytyväinen myös Ilmastopaneelin ratkaisukeskeiseen näkökulmaan.
”Ilmastopaneeli tukee päätöksentekijöitä, mutta samalla se ratkoo avoimia kysymyksiä ja viestittää suurelle yleisölle siitä, miten ilmastopolitiikan suuntaa voidaan muuttaa tutkimusperustaisesti.”
Soiden ojituksista suuri päästölähde
Mäkipää on huolissaan siitä, että maankäyttösektorin päästövähennyksien toteuttaminen ei ole edennyt – siitäkään huolimatta, että tarjolla olisi suhteellisen kustannustehokkaita menetelmiä. Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön muodostamaa kokonaisuutta.
”Peltojen ja turvemaametsien maaperän päästöt ovat jopa kasvaneet, ja maankäyttösektorista on tullut päästölähde. Puuston jäljellä oleva hiilinielu on kaventunut niin, että sitä on jäljellä lähinnä Pohjois-Suomessa ja Metsähallituksen metsissä.”
Mäkipää toivoo, että päästövähennystoimet saataisiin ripeästi käyntiin erityisesti turvemailla, jotka ovat maankäyttösektorin suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde Suomessa.
”Turvemaiden merkitystä ei ymmärretä riittävän hyvin. Turpeen päästöt ovat samankaltaiset kuin fossiilisilla polttoaineilla. Turve on pitkään kierrosta poissa ollutta hiiltä, joka nyt vapautuu ilmakehään metsä- ja maatalouden käyttämiltä ojitetuilta turvemailta.”
Mäkipään mukaan turvemaiden päästöjen hillitseminen onnistuisi ennallistamalla ojitettuja soita nykyistä märemmiksi ja peltoja vettämällä. Viljelijöitä voitaisiin kannustaa päästövähennysten ja ympäristöhyötyjen tuottamiseen esimerkiksi maataloustukien avulla.
Maankäyttösektorin päästövähennysten hitaudesta huolimatta Mäkipää näkee ilmastoasioissa myös myönteisiä merkkejä. Päästövähennyksiin on luotu tehokkaita järjestelmiä, kuten päästökauppa. Samaan aikaan kansalaisten ja sidosryhmien, kuten maanviljelijöiden, valmius tehdä ilmaston kannalta oikeita ratkaisuja on kasvanut ja muun muassa puhtaat energiaratkaisut ovat pienentäneet kuluttajien hiilijalanjälkeä.
”Päästöjä on onnistuttu vähentämään nopealla aikataululla siellä, missä päästövähennyksille on asetettu kunnon tavoitteet ja taloudelliset kannusteet.”
Luonnonhoitoa mökkisaaressa
Vapaa-ajallaan Mäkipää nauttii luonnosta. Talvella hän hiihtää ja kesällä hän rentoutuu mökkisaaressaan Heinolassa.
”Teen saaressa luonnonhoitotöitä, ennallistamista ja monimuotoisuuden turvaamista pienessä mittakaavassa esimerkiksi jättämällä kuolleita puita pystyyn ja lahoamaan. Olen myös lakannut turvetuotannon tukemisen ja turvepussien roudaamiseen saareen vaihtamalla huussin kuivikkeen haravoidessa kertyvään karikkeen ja sahanpurun sekoitukseen.”
”Tällä puuhastelulla ei maailmaa pelasteta, mutta sen ansiosta oma hyvinvointini lisääntyy ja saaresta tulee mukavampi paikka muillekin eliölajeille, ei pelkästään ihmisille.”