Yhteiskunnan eri toimijoiden osallistaminen politiikkatoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen edistää demokratian toteutumista. Suomen ilmastopaneelin tuoreen politiikkasuosituksen mukaan toimivan osallistamisen yksi tärkeimmistä kulmakivistä on kokemus osallisuuden vaikuttavuudesta – kun on mukana käsittelemässä ilmastoaiheita, silloin ilmastotoimista johtuviin arjen muutoksiin on helpompi sopeutua.
Suomen ilmastopaneelin tuoreen politiikkasuosituksen mukaan osallistamisesta on suuria hyötyjä päätöksenteolle: osallistaminen politiikkatoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen parantaa päätösten oikeutusta, hyväksyttävyyttä ja toimeenpanon tehokkuutta.
Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon vähentää politiikkaa kohtaan tunnettua epäluottamusta. Hyvin toteutettu osallistaminen myös auttaa tekemään parempia päätöksiä, sillä osallistamisen avulla saadaan uusia näkökulmia ja uutta tietoa mukaan keskusteluun.
Suomen ilmastopaneeli on tunnistanut neljä ehtoa toimivalle osallistamiselle: selkeä viestintä, aito vuorovaikutus, innostavuus ja pitkäjänteisyys. Osallistaminen ilmastopolitiikassa -hankkeen vetäjä ja Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan emeritaprofessori Marja Järvelä korostaa, että toimivan osallistamisen taustalla on kansalaisen kokemus siitä, että hän voi oikeasti vaikuttaa asioihin.
”Ulkoapäin tulevat ilmastotoimien vaikutukset tuntuvat helposti epäoikeudenmukaisilta. Jos on ollut itse mukana päätöksenteossa, ihminen ymmärtää paremmin, miksi juuri hän joutuu muuttamaan arkeaan”, Järvelä sanoo.
Osallistamista voidaan hyödyntää myös politiikan arvioinnissa
Ilmastotoimet vaikuttavat monin tavoin ihmisten elämään ja arkeen. Ne näkyvät terveys- ja hyvinvointivaikutuksina, kuten muutoksina elämäntavoissa tai valinnanvapaudessa.
Osallistamisen avulla saadaan arvokasta tietoa ilmastopolitiikan paikallisista vaikutuksista. Järvelän mukaan ilmastonmuutoksen kunnianhimon nostamisen jälkeen pitäisi myös parantaa ymmärrystä arjen resursseista ja esteistä – ja tuoda osallistamisen avulla tieto poliitikoille.
”Arjen tietoa voidaan tiivistää politiikan ohjeavuksi edustuksellisuuden avulla: esimerkiksi taloyhtiöt voisivat valtuuttaa ilmastoasioista kiinnostuneen osakkaan tai vuokralaisen ottamaan kantaa vaikkapa liikkumisen ja julkisen liikenteen vaihtoehtoihin sekä palveluiden saavutettavuuteen. Asukkaat voisivat auttaa esimerkiksi ratkaisemaan sähköautojen latauskysymyksiä”, Järvelä sanoo.
Osallistamisella voidaan välttää ilmastotoimien liian haitalliset sivuvaikutukset ja toisaalta tunnistaa liian alimitoitetut ilmastotoimet, kun saadaan tietoa siitä, miten ihmiset suhteuttavat ilmastopolitiikan tuottamat hyödyt ja haitat toisiinsa.
”Osallistava vaikutusten arviointi on paikallaan silloin, kun tarvitaan sekä mitattua että kokemuksellista tietoa. Otetaan esimerkiksi liian lämpimät asunnot: niissä asuntojen mittauslukujen lisäksi tarvitaan kokemustietoa siitä, miten kuumuus vaikuttaa elämänlaatuun”, Järvelä sanoo.
”Suurin haaste on laajentaa aktiivisten toimijoiden määrää”
Vaikka jokaisen tulisi osallistua ilmastotoimiin, käytännössä ihmiset voivat vastata parhaiten ilmastohaasteisiin oman asemansa mukaan.
Osallistumiseen tarvitaan parempia mahdollisuuksia paikallisten olosuhteiden mukaan.
”Tällä hetkellä haasteena ei ole saada ihmisiä ymmärtämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Sen sijaan suuri haaste on laajentaa aktiivisten ilmastotoimijoiden määrää”, Järvelä kertoo.
Ilmastopaneelin Policy Briefin mukaan jokaisen tulisi löytää vähintään yksi yhteisö, jossa toimii ja vaikuttaa.
”Löydä sellaisia ihmisiä, jotka haluavat tietää ja tehdä jotain samaa kuin sinä. Jokaiselle löytyy vaikuttajan paikka ilmastotoimissa”, Järvelä vinkkaa.
Tärkeää on myös seudullinen yhteistyö. Suuret kaupunkiseudut tarvitsevat Järvelän mukaan yhteistä perspektiiviä ja toimintaohjelmia. Esimerkiksi liikennejärjestelmien seudullinen kehittäminen olisi hyvä koekenttä tähän.
Myös pienemmät kunnat hyötyvät yhteistyöstä, jos taloudelliset resurssit ovat niukat.
”Yhteistoiminnallinen potentiaali olisi pitkässä juoksussa kaikille eduksi”, Järvelä summaa.
Fakta: Neljä ehtoa toimivalle osallistamiselle
1. Selkeä viestintä: Osallistamisen kanavien viestinnän tulee olla selkeää ja hyvin suunniteltua. Kun pyydetään vaikuttamaan, kohteen pitää tietää vaikuttamisen tavoite, kohde ja vaikuttamistapa.
2. Aito vuorovaikutus: Osallistujien on koettava, että heidän näkemyksillään on merkitystä lopputulokselle. Vuorovaikutuksellisia tapoja ovat muun muassa työpajat, paneelit, kyselyt tai haastattelut.
3. Innostavuus: Hyvin toteutettu osallistaminen on suunniteltu niin, että kansalainen voi osallistua toimintaan arjen kannalta helpossa ja mielekkäässä tilanteessa. Ilmastoteoista voidaan myös palkita, mikä lisää yhteenkuuluvuutta ja onnistumisen kokemusta.
4. Pitkäjänteisyys: Osallistamisella tulisi tavoitella pitkäjänteistä vaikuttavuutta ja sitouttamista. Osallistamisen järjestäjällä on oltava jatkuvuutta ja resursseja – järjestäjä voi olla esimerkiksi kunta, paikallinen yritys tai yhdistys, jonka kanavassa ideoita ja vaikutuskeinoja rakennetaan aikaisemman tiedon ja kokemuksen päälle.
Ilmastopaneelin Policy Brief: Osallistamisen merkitys ilmastopolitiikassa >>
Osallistaminen ilmastopolitiikassa -hankkeessa tarkasteltiin osallistamisen käsitettä, tavoitteita sekä keinoja ilmastopolitiikassa. Hankkeessa painotettiin erityisesti ilmastotoimien terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ja niiden arviointia. Hankkeessa tehtiin kirjallisuuskatsaus, kaksi aiheeseen liittyvää pro gradu -tutkimusta ja järjestettiin kolmen työpajan sarja. Työpajoihin osallistui ilmasto- ja energiatutkijoita, hallinnon edustajia sekä toimijoita kansalaisjärjestöistä ja yhdistyksistä. Hankkeesta on julkaistu aiemmin raportti: Osallistaminen ilmastopolitiikassa (2018).
Lisätietoja:
Marja Järvelä
emeritaprofessori, yhteiskuntapolitiikka
Jyväskylän yliopisto
puh. 040 805 4141
Ilmastopaneeli
Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelissa on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Paneelin puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen. Työtä avustaa kaksihenkinen sihteeristö. Vuosina 2016-2019 on käynnissä ensimmäinen valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toimikausi. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012-2015.