Maankäyttösektorin uusimmat päästötiedot ovat herättäneet huolen Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen karkaamisesta. Julkisuudessa on väläytelty jopa hiilineutraaliustavoitteesta luopumista. Mielestämme tavoitteesta kannattaa pitää kiinni.
Ilmastokriisin kustannukset näkyvät jo nyt reaalitaloudessa. Myrskytuhot, tulvat ja kuivuus heittävät jo kapuloita talouden rattaisiin eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi maastopaloalttiilla alueilla sijaitseville taloille ei myönnetä välttämättä enää vakuutuksia. Jos ilmaston lämpenemisen hillinnässä ei onnistuta, edessä on ennennäkemättömiä haittoja elintasoon, talouteen, turvallisuuteen ja yhteiskunnan vakauteen sekä huomattavaa inhimillistä kärsimystä.
Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite on kunnianhimoinen. Se on kuitenkin linjassa globaalin oikeudenmukaisen vastuumme sekä muiden kansainvälisten ilmastotavoitteiden kanssa, joihin olemme sitoutuneet. Hiilineutraalisuustavoitteen lisäksi Suomea sitovat myös EU:n ilmastovelvoitteet.
Suomella on vahva brändi globaaleille markkinoille tähtäävien cleantech-tuotteiden ja -palvelujen syntypaikkana. Mahdollisuuksiamme ovat esimerkiksi vähäpäästöinen ja eurooppalaisittain edullinen sähkö yhdistettynä vetyhankkeisiin, mineraaliarvoketju ja mineraalien kierrätys, metsäteollisuuden korkean lisäarvon tuotteet, datakeskukset ja hukkalämmön hyödyntämisratkaisut sekä meriklusteri. Meillä on hyvä potentiaali tuottaa vihreän siirtymän ratkaisuja, vientituotteita ja houkutella alan investointeja Suomeen.
Tämä mielikuva perustuu kunnianhimoiseen ja johdonmukaiseen ilmastopolitiikan linjaan, jota ei missään nimessä nyt kannata romuttaa. Mielikuvan ylläpitäminen vaatii myös vaikuttavia toimia: päästövähennyksiä erityisesti taakanjako- ja maankäyttösektoreilla tulee kiihdyttää, metsien hiilinieluja vahvistaa sekä teknologisia nieluja edistää.
Vihreä siirtymä on globaali megatrendi, joka etenee riippumatta siitä, mitä Suomi tekee. Jos haluamme säilyttää elintasomme ja hyvinvointimme, Suomen on oltava muutoksen edelläkävijöitä tuottamassa korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita globaaleille markkinoille. Pakittaminen hiilineutraalisuustavoitteesta nyt olisi oman oksamme sahaamista. Investointien näkökulmasta Suomella on liian paljon hävittävää.