Suomen ilmastopaneelin tuoreen metsätuhoraportin mukaan ilmaston lämpeneminen voi tuoda Suomeen aiempaa suurempia metsätuhoja. Eniten tuhoja aiheuttaa tuuli, ja etenkin talvimyrskytuhojen ennakoidaan kasvavan Suomessa. Ilmastopaneelin arvion mukaan tuhoriskit lisääntyvät tulevina vuosikymmeninä.
Ilmastopaneeli on selvittänyt tuoreessa raportissaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia metsätuhoja ja niiden vaikutuksia.
Tuuli on yksi suurimmista metsätuhojen aiheuttajista. Ilmastonmuutos voi paneelin mukaan tuoda Suomeen jopa kymmenien miljoonien kuution tuulituhoja.
”Tuulituho voi tapahtua milloin vain, ja 20–30 miljoonan kuution tuulituho on Suomessa mahdollinen”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Heli Viiri kertoo.
Tähän mennessä suurimmat myrskytuhot nähtiin Suomessa vuonna 2010, jolloin Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyjen tuulituhot olivat yhteensä 8,1 miljoonaa kuutiota.
Tuhoriskien suuruus kasvaa seuraavina vuosikymmeninä. Todennäköisin myrskyn aiheuttaja Suomessa on Pohjanmereltä tuleva hirmumyrskyn jäänne.
”Todella voimakkaita myrskyjä sattuu harvoin, mutta yksi kova myrsky voi tehdä paljon tuhoa: kun tuuli kasvaa pari-kolme metriä sekunnissa, tuulen tuhovaikutus metsissä liki kolminkertaistuu”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtonen sanoo.
Talvimyrskytuhoihin vaikuttaa myös roudan väheneminen.
”Jos maa on roudassa, puut eivät kaadu niin helposti. Kaikista pahin on vetinen ja sula maa – silloin puut ovat herkkiä kaatumaan”, Lehtonen kertoo.
Kirjanpainaja on vakavasti otettava hyönteistuholainen
Ilmaston lämpeneminen on lisännyt myös kuusen merkittävimmän runkotuholaisen kirjanpainajan aiheuttamia tuhoja.
”Kirjanpainaja voi aiheuttaa lähitulevaisuudessa Suomessa muutamien miljoonien kuutioiden tuhoja. Todennäköisyys tuhoille kasvaa seuraavan 30 vuoden aikana, sillä kuuset tulevat kärsimään yhä enemmän Etelä-Suomessa kuivuudesta”, Viiri kertoo.
Esimerkiksi Ruotsissa viime kesänä jyllänneet suuret metsäpalot tuhosivat metsää maassa noin 2 miljoonaa kuutiota, kun kirjanpainajatuhot samaan aikaan olivat 3–4 miljoonaa kuutiota.
”Viime kesänä Suomessa kertyi lämpösummaa yli 1 500 vuorokausiastetta, joka on kynnysraja kirjanpainajien toisen sukupolven syntymiselle. Tällöin puut ovat alttiina tuhoille koko kesän”, Viiri sanoo.
Ilmastopaneelin raportin mukaan tuhoseuranta on välttämätöntä. Esimerkiksi kuorellisen puutavaran varastointia metsissä joudutaan edelleen rajoittamaan kaarnakuoriaisten parveiluaikana. Kirjapainajatuhojen riskejä voidaan pienentää myös monipuolistamalla metsiköiden rakennetta.
Metsätuhojen hiilinieluvaikutus kuriin – puunhankinta keskitettävä tuhoalueille
Metsätuho heikentää metsien kasvua ja sen seurauksena hiilen sidontaa. Suomessa metsätuhojen vaikutus hiilitaseeseen on ollut toistaiseksi vähäinen, sillä Suomessa ei ole ollut yhtä laajoja metsätuhoja kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa.
”Laaja-alaiset metsätuhot voivat muuttaa kokonaisen maan metsät hiilinieluista päästölähteiksi, kuten Kanadassa on tapahtunut metsäpalojen seurauksena”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja ja Ilmastopaneelin Ilmastonmuutos ja metsätuhot -hankkeen vetäjä Antti Asikainen sanoo.
Tuhon aiheuttamaa hiilinieluvaikutusta voidaan pienentää merkittävästi kohdistamalla hakkuut tuhoalueelle. Myrskytuhoissa kärsinyt puu voidaan hyödyntää teollisuudessa toisin kuin metsäpaloissa tuhoutunut puu, joka kelpaa vain energiakäyttöön.
”Jos esimerkiksi myrsky kaataa miljoona kuutiota puuta, ja kaikki vaurioitunut puu saadaan talteen, nielun pieneneminen jää vähäiseksi. Hakkuita voidaan vähentää vastaavasti lähialueilla”, Asikainen kertoo.
Ilmastopaneelin raportin mukaan Suomen metsäsektori on sopeutumiskykyinen, vaikka metsiin kohdistuisi laaja-alainen tuhoepidemia.
”Esimerkiksi vuoden 2010 suurten myrskyjen vaurioittamat puut korjattiin onnistuneesti yli 8 miljoonan kuution tuhoalueelta”, Asikainen sanoo.
Fakta: Metsätuhoja aiheuttavat niin myrskyt, hirvet kuin hyönteisetkin
- Lumi ja tuuli ovat merkittäviä abioottisia, eli elottomia metsätuhojen aiheuttajia Suomessa.
- Bioottisista, eli elollisista tuholaisista, hirvi ja juurikääpä ja ovat pahimpia tuhon aiheuttajia taloudellisesta näkökulmasta. Hyönteistuholaisista merkittävimpiä ovat kirjanpainaja ja ruskomäntypistiäinen.
- Ilmastopaneelin mukaan tuhoriskejä voi vähentää kattavien riskianalyysien avulla, ja riskitieto pitää ottaa osaksi metsänhoitoa ja metsätaloutta.
- Metsätuhojen riskiä voidaan alentaa myös lainsäädännöllä, jota on päivitettävä silloin, kun metsätalouden toimintaympäristö muuttuu.
Ilmastopaneelin raportti, tiivistelmä:
Ilmastonmuutos ja metsätuhot – analyysi ilmaston lämpenemisen seurauksista Suomessa
Metsätuhoraportin mediatilaisuuden esitykset:
Metsätuhoraportin esittely, Antti Asikainen
Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ilari Lehtonen
Muuttuvan ilmaston vaikutus metsätuhoriskeihin Suomessa, Heli Viiri
Metsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin, Jussi Uusivuori
Ilmastonmuutos ja metsätuhot -hanke
Suomen ilmastopaneelin Ilmastonmuutos ja metsätuhot -hankkeessa selvitettiin, mitä tiedetään metsätuhojen esiintymisestä ja niiden leviämiseen vaikuttavista ilmastotekijöistä Suomessa, muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Hankkeen yhteenvedossa on myös arvioitu tuhojen vaikutuksia metsien hiilitaseisiin. Osana hanketta järjestettiin myös monitieteinen asiantuntijatyöpaja. Hankkeeseen kuuluu Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoita.
Lisätietoja:
Antti Asikainen
tutkimusylijohtaja, Ilmastopaneelin jäsen
Luonnonvarakeskus
puh. 029 532 3250
Ilari Lehtonen
tutkija
Ilmatieteen laitos
puh. 050 380 2870
Heli Viiri
erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
puh. 029 532 3126
Ilmastopaneeli
Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelissa on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Paneelin puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen. Työtä avustaa kaksihenkinen sihteeristö. Vuosina 2016-2019 on käynnissä ensimmäinen valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toimikausi.