Valtioneuvoston kanslian viime vuonna teettämän selvityksen mukaan Ilmastopaneelilla on yleisesti tunnettu ja tunnustettu rooli. Mahdollisten uudistusten valmistelussa on varmistettava ilmastonmuutokseen liittyvän tiedeneuvonnan riippumattomuus ja monitieteisyys.
Riippumattomuus on vähimmäisvaatimus vaikuttavalle tiedeneuvonnalle
Tiedepaneelien toiminnan keskeinen arvo on niiden riippumattomuus. Sillä tarkoitetaan muun muassa itsenäisyyttä ja omaehtoisuutta selvitettävien teemojen valinnassa, rahoituksen kohdentamisessa sekä tutkimusprosessien toteutuksessa.
Tiedepaneeleilla on oltava vapaus arvioida hallituksen politiikkaa tutkitun tiedon valossa ja tuoda esiin ratkaisuehdotuksia. Sen vuoksi tiedepaneelit eivät voi olla rakenteellisesti lähellä poliittista ohjausta.
Kansainvälisesti katsottuna poliittisesti ohjattu paneeli ei täyttäisi tiedepaneelin määritelmää. Neuvoa antavien ilmastopaneeleiden roolista säädetään EU:n ilmastolaissa, jossa kehotetaan jäsenmaita perustamaan kansallinen ilmastopolitiikkaa koskevaa tieteellistä neuvontaa antava elin, mikäli niillä ei sellaista vielä ole.
Suomen ilmastopaneeli on yhdessä 24 muun kansallisen ilmastopaneelin ja -neuvoston kanssa järjestäytynyt kansainväliseen verkostoon ICCN:ään (International Climate Councils Network). Suomen ilmastolakiin kirjattu malli Ilmastopaneelin järjestämisestä on ihailtu esimerkki monissa maissa.
Ilmastonmuutos ilmiönä vaatii monitieteistä ja systeemistä tutkimusta
Ilmastopaneelin jäsenten monialainen asiantuntemus on avainasemassa käyttökelpoisen ja oikea-aikaisen tietotuen tarjoamisessa. Ilmastopolitiikan arviointi edellyttää syvällistä erityisosaamista ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta.
Viidentoista panelistin monitieteinen kokoonpano mahdollistaa laajasti eri tieteenaloilta ammentavan tilannekuvan muodostamisen. Paneelin vahvuutena on systeeminen lähestymistapa kattaen luonnontieteellisen tiedon lisäksi taloudelliset, tekniset, sosiaaliset ja oikeudelliset ulottuvuudet.
Paneelin ja sihteeristön jäsenten työskentely yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tukee riippumatonta tiedon koostamista ja viestintää. Selvityshankkeissa hyödynnetään panelistien oman osaamisen lisäksi edustettuina olevien tutkimuslaitosten laajempaa osaamista.
Paneelin jäsenet hoitavat Ilmastopaneelin tehtäviä päätoimisten työnkuviensa ohella. Se on arviointiraporttienkin toteama kustannustehokas tapa turvata tiedeperustainen tuki päätöksenteon eri vaiheissa. Ilmastopaneelin ja sihteeristön nykyinen malli mahdollistaa ketterän reagoinnin päätöksenteon tietotarpeisiin.
Työrauha mahdollistaa ilmastolain mukaisen pysyvyyden ja ennakoitavuuden
Ilmastopaneeli vahvistaa tiedepohjaista ilmastopolitiikkaa, koostaa tutkimustietoa ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi ja vaikuttaa tiedolla keskeisiin politiikkaprosesseihin. Sen rooli ja tehtävät on määritelty ilmastolaissa. Uudistettu ilmastolaki tuli voimaan hiljattain, vuonna 2022.
Paneeli tapaa aktiivisesti poliittisia päättäjiä ja virkakuntaa. Tapaamisten sopimisessa otetaan huomioon muun muassa aihepiirien ajankohtaisuus ja puoluepoliittinen tasapuolisuus. Keskeiset ministeriöt ovat nimenneet virkakunnastaan yhteyshenkilöt, joiden kanssa Ilmastopaneeli keskustelee vähintään kerran kuukaudessa. Lisäksi paneelilla on hyvä keskusteluyhteys ministeriöiden tutkimusjohtajiin. Muiden kansallisten tiedepaneelien kanssa Ilmastopaneeli tekee yhteisiä hankkeita ja tapahtumia.
Ilmastopaneelista vuosina 2013, 2019, 2023 ja 2024 julkaistut arvioinnit osoittavat, että toiminta on ollut vaikuttavaa ja kustannustehokasta.