Moni olisi toivonut kunnianhimoisempia tavoitteita EU:n vuoteen 2030 ulottuviin ilmastolinjauksiin. EU:n esimerkin voima on tärkeä, vaikka toisaalta tiedämme hyvin, ettei sen päästövähennystoimilla maapalloa pelasteta. Ilmastoasiat ratkeavat pitkälti Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian päätöksillä lähitulevaisuudessa. Jo nyt katse on kääntynyt Pariisiin, jossa vuonna 2015 pyritään saamaan maailmanlaajuinen päästövähennyssopimus aikaiseksi.
Tavallinen ihminen saattaa kokea, ettei auta kuin odotella, että maailman päättäjät löytävät halun pelastaa maapallo ajoissa. Meistä jokaisella on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäämme. Teemme arjessa lukuisia pieniä ja suuria päätöksiä, jotka vaikuttavat hiilijalanjälkeemme. Netissä on erilaisia hiilijalanjälkilaskureita, jotka opastavat käyttäjää erottamaan merkittävät ja vähemmän merkittävät ilmastoteot toisistaan. Valinnoissa kannattaa keskittyä asioihin, joilla saavuttaa kertapäätöksellä isoja harppauksia.
Valintojen tekeminen ja oman hiilijalanjäljen pienentäminen helpottuu myös, kun ottaa tekniikan avuksi. Esimerkiksi asentamalla katolle aurinkopaneelit tai kotiin ilmastoinnin automaattisen poissaoloseurannan, saa tekniikan vähentämään päästöjä puolestaan. Toimia voi myös vaikuttamalla ystäväpiirinsä valintoihin tai esimerkiksi miettimällä, mihin sijoittaa rahansa. Turvallinen ja hyvinkin tuottoisa sijoituskohde voi löytyä oman kodin energiatehokkuuden parantamisesta.
Uskon, että kun rahasäästö ja vaivattomuus tulevat arkisiin ilmastoratkaisuihin mukaan, ilmastoystävällisen tekniikan käyttöönotto alkaa kiinnostaa laajasti kuluttajia. Kiinnostuksen kasvaessa syntyy myös uudenlaista yritystoimintaa ja suurempia päästövähennyksiä. Kun päättäjät havaitsevat vihreän kysynnän hyödyt talouselämän näkökulmasta, heiltä alkaa löytyä tahtotilaa tukea ilmastoystävällistä liiketoimintaa sekä uskallusta tehdä kunniahimoisempia päätöksiä ilmastoasioiden edistämiseksi.
Puhtaan teknologian ratkaisut ovat kysyttyjä USA:ssa, Kiinassa, Intiassa ja muualla maailmassa. Suomessakin päättäjät ovat alkaneet uskoa cleantechin mahdollisuuksiin elinkeinoelämämme uutena suuntana. Vihreän kysynnän kasvattaminen ja siivun saaminen siitä itselle on ollut EU:ssa keskeinen viesti jäsenmaille, ja tällä ajatuksella myös päästövähennystavoitteet on pyritty myymään. EU:lla on ollut cleantechin globaalien markkinoiden ja teknologioiden edistämisessä kiistatta tärkeä rooli, mutta monet EU:ssa pelkäävät, että muut kuin EU-maat, Kiina etunenässä, ottavat komennon cleantech-markkinoilla.
Huoli EU:n cleantechin maailmanmarkkinaosuudesta on mielestäni turha. Tärkeintä on globaali muutostrendi kohti päästöjen vähentämistä, ja sen aikaansaamiseksi tarvitaan valtavassa mittakaavassa ilmastoystävällistä kysyntää. Muutos on varmemmalla pohjalla, jos ilmastotavoitteita kaihtaneet maat ryhtyvät vahvoiksi cleantech-tuotteiden ja -palveluiden tarjoajiksi.
Menestyjiä ovat maat, jotka pystyvät virittämään politiikkatoimensa tukemaan ilmastoystävällistä yritystoimintaa ja kotimarkkinoiden kysyntää. Samalla jokainen voi toimia tämän muutoksen aikaansaamiseksi omien valintojensa kautta.