Jotta ilmastokysymykset otetaan nykyistä paremmin hyvin huomioon, tulee ilmastokasvatusta lisätä sekä perusopetuksessa mutta etenkin lukio- ja aikuisopetuksessa, arvioi Suomen ilmastopaneelin tuore raportti “Ilmastokasvatus osaamisen ja vastuullisen kansalaisuuden perustana” (Ilmastopaneeli, 1/2015). Tällä hetkellä ilmastonmuutoksen käsitteleminen ei nouse esiin riittävän painokkaasti opetussuunnitelmien tai tutkintovaatimusten tavoitteissa, vaikka esimerkiksi perusopetuksen tavoitteissa ns. ekososiaalinen sivistys on nostettu keskeiseksi arvoksi.
Tänään 18.6.2015 opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok) luovutetettiin Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen tutkijoiden, Anna Lehtosen ja Hannele Cantellin laatima raportti ilmastokasvatuksesta Suomessa.
“Koulutus on keskeisessä roolissa ilmastomyönteisen ajattelutavan omaksumisessa”, Hannele Cantell, toinen raportin laatijoista, toteaa. “Aikaahan meillä ei ole tuhlattavaksi ollenkaan, vaan ilmastonäkökulman tulee olla itsestään selvä osa tulevaisuuden kehitystyötä ja kaikkea päätöksentekoa. Kokonaiset ikäluokat on saatava mukaan, ja opetuksella on tässä tietysti aivan keskeinen rooli. Kuten YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon totesi New Yorkin Ilmastoviikolla vuonna 2014, “meillä ei ole suunnitelma B:tä, sillä meillä ei ole planeetta B:tä.”
Ilmastokasvatuksen, joka on yksi kestävän kehityksen kasvatuksen osa-alueista, keskeisiä tavoitteita ovat ilmastonmuutoksen ymmärtäminen sekä ihmisten käyttäytymisen ja toiminnan ohjaaminen ilmastonmuutosta hillitsevään suuntaan. Tällä hetkellä ilmastokasvatusta tehdään Suomessa niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa kuin aikuistenkin parissa etenkin kolmannen sektorin toimijoiden puolesta, mutta raportin tulosten mukaan parantamisen varaa on.
“Kun tarpeeksi selvää painotusta ei opetussuunnitelmissa ole, jää perusteellinen ilmastokasvatus liiaksi yksittäisten opettajien kiinnostuksen ja harrastuneisuuden varaan. Kysymys on kannanotosta yhteen tulevaisuuden kannalta keskeisimpään muutostekijään, joten näin ei tulisi olla enää jatkossa”, Cantell painottaa.
Raportti suosittaakin monitieteisen ja läpileikkaavan ilmastoajattelun sisällyttämistä kaikille opetus- ja kouluasteille korkeakouluja unohtamatta. Myös opettajien ja kasvattajien ilmasto-osaamista tulisi lisätä perus- ja täydennyskoulutuksen avulla. “Tämä on selkeä viesti päättäjille. Jos otamme ilmastoasiat tosissamme, sen pitää myös näkyä opetuksessa.”
Ilmastokasvatuksen raportti (1/2015)