K 16/2024 vp Valtioneuvoston ilmastovuosikertomus 2024

Taustaa

Ilmastovuosikertomus kuvaa ilmastopolitiikan toimeenpanon tilannetta keväällä 2024. Sen arvioiden pohjana on nykytoimiskenaario, jossa nykyisen hallituksen linjauksia ei ole otettu huomioon. Ilmastolain mukaan ilmastovuosikertomuksessa on katsottava myös suunniteltujen toimien riittävyyttä, joten Ilmastopaneeli nostaa lausunnossaan esiin myös ilmastopolitiikan tulevaisuuden suuntaa koskevia arvioita pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman ja esitysten valossa.

Ilmastovuosikertomus on koko ajan kehittynyt ja antaa nykyisessä muodossaan hyvän kokonaiskuvan päästö- ja nielukehityksestä ennen nykyisen hallituksen linjauksia.

Ilmastopaneelin keskeisimmät arviot

Lisätoimien tarve on ilmeinen

1. Valtioneuvosto toteaa jo toista vuotta peräkkäin, että nykytoimilla ei päästä ilmastotavoitteisiin, vaan lisätoimia tarvitaan erityisesti maankäyttö- ja taakanjakosektoreilla. Tästä huolimatta päätöksiä merkittävistä lisätoimista ei ole tehty.
2. Maankäyttösektorin nettonielukuilu on kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakkotietojen valossa noin 6–16 Mt vuoden 2030 LULUCF-tavoitteen osalta. Nyt jo tiedetään, että vuoden 2023 hakkuut ovat olleet pikaennakossa käytettyä tasoa suuremmat, joten on todennäköistä, että nettonielukuilu on todellisuudessa useita megatonneja suurempi.
3. Taakanjakosektorilla tarvitaan noin 2 Mt edestä lisätoimia, jotta v. 2030 EU-velvoite on mahdollista saavuttaa, kun huomioidaan PMI Orpon hallituksen linjaukset sektorin päästövähennysten hidastamisesta eritoten liikenteessä. Riskinä on myös, että vuosien 2021–2025 LULUCF-nieluvelka lankeaa taakanjakosektorille, mikäli nieluyksiköitä ei saada ostettua tarpeeksi kattamaan velvoitekauden alijäämää.
4. Nieluyksiköiden tai päästökiintiöiden hankinta ei auta Suomea saavuttamaan ilmastolain mukaista kansallista hiilineutraaliustavoitetta, vaan sen saavuttamiseksi nettonielua on vahvistettava välittömästi ja huolehdittava päästövähennysten kirittämisestä.
5. Ilmastovuosikertomuksen mukaan ero ilmastolain mukaiseen -60 % tavoitteeseen v. 2030 on noin 1,3 Mt CO₂-ekv. nykytoimiskenaarion perusteella.
6. Ilmastopaneeli esittää huolen PMI Orpon hallituksen tähänastisten linjausten vaikutuksesta taakanjakosektorin päästövähennystahdin hidastumiseen sekä erityisesti maankäyttösektorin ilmastotoimien tekemättömyydestä. Ilmastovuosikertomuksen perusteella nykyisen politiikan vaikutuksia tavoitteiden saavuttamiseen on kuitenkin hankala arvioida, sillä käytössä olevissa nykytoimiskenaarioissa ei ole mukana nykyisen hallituksen linjauksia.
7. Hallituksen tulisi pikaisesti esittää kokonaisarvio PMI Orpon hallituksen uusien linjauksien vaikutuksesta ilmastolain mukaisten suunnitelmien toimeenpanoon sekä kansallisen ja EU-tason velvoitteiden täyttämiseen sekä uusi arvio päästö- ja nielukuilusta sekä toimien kustannusvaikutuksista. Arvio on otettava huomioon, kun hallitus vuonna 2024 esittää päästövelan lyhentämisohjelman ja päivittää ilmastosuunnitelmat tällä vaalikaudella.

Päästöt

8. Ilmastopaneelin arvion mukaan päästökauppasektorin päästöt vähenevät jopa nopeammin kuin nykyisiä ilmastosuunnitelmia laadittaessa arvioitiin. Mikäli EU:n ja Suomen politiikka säilyy johdonmukaisena ja suunnitellut energiantuotannon ja teollisuuden investoinnit toteutuvat, päästökauppasektorin päästöt lask evat alle 5 Mt:n vuonna 2035. Taakanjakosektorin päästöt vähenevät kuitenkin hitaasti. Tehostamalla toimia ja saavuttamalla Suomen EU-tavoitteet vuodelle 2030 fossiiliset ja prosessiperäiset päästöt voidaan laskea jopa tasolle 17–18 Mt vuoteen 2035 mennessä. PMI Orpon hallituksen linjaukset kuitenkin hidastavat monin osin päästövähennystoimia.

Maankäyttösektorin nettonielu

9. Suomen maankäyttösektorin nettonielu on laskenut dramaattisesti pitkän ajan kuluessa. Hakkuut ovat säilyneet korkealla tasolla, eikä turvepeltojen päästöjä ja metsäkatoa ole onnistuttu rajoittamaan.
10. Ilmastopaneeli pitää äärimmäisen huolestuttavana, että kuten ilmastovuosikertomus toteaa, MISUn toimeenpano on edennyt ennakoitua hitaammin, koska toimille ei ole osoitettu rahoitusta suunnitelmassa oletetulla tavalla. Samaan aikaan PMI Orpon hallitus on perunut kustannustehokkaita ja nopeita päästövähennyskeinoja, kuten vettämiseen luvatun rahoituksen. MISUn päivitys tällä vaalikaudella olisi perusteltua.

Hiilineutraalius 2035

11. Hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 luo Suomelle erinomaisen mahdollisuuden edistää ja hyötyä taloudellisesti puhtaan siirtymän edelläkävijyydestä. Epäonnistuminen nielupolitiikassa uhkaa hiilineutraaliuden saavuttamista, mistä koituisi taloudellista ja mainehaittaa. Suomen tulisi tehdä määrätietoisia toimia saavuttaakseen EU:n LULUCF-tavoitteet kaudella 2026–2030. Tällöin oltaisiin matkalla kohti hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Riippuen siitä, kuinka maankäyttösektorin nettonielua saadaan vahvistettua vuoteen 2035 mennessä, voi hiilineutraaliuden saavuttamiseksi olla tarpeen tuottaa hiilidioksidin talteenoton ja pysyvän varastoinnin avulla saatavia negatiivisia päästöjä.

Toimimattomuuden kustannukset

12. On hyvä, että toimimattomuuden kustannukset on nostettu esiin ilmastovuosikertomuksessa. Mitä paremmin ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa onnistutaan, sitä vähemmän suomalaisille koituu kustannuksia ja haittoja. Tekemällä ilmastotoimia kotimaassa rahat, työ ja toimeliaisuus jäävät tänne, toisin kuin jos yksiköitä ostetaan muualta.