Ainespuu
Metsäteollisuuden käyttöön tarkoitetun kuitupuun ja tukkipuun yhteismäärä. Kuitupuu menee pääsääntöistesti selluteollisuuden ja tukkipuu sahateollisuuden käyttöön.
Energiapuu
Metsänhoidossa syntyvää puuta (esim. latvusmassaa, oksia, kantoja, pienpuuta), joka ei sovellu ainespuuksi, mutta jota käytetään lämmön ja sähkön tuotantoon, ja sen korjuu sisällytetään hakkuukertymätilastoihin.
Epäsuorat nieluvaikutukset
Ilmastonmuutoksen ja kasvaneen CO2-pitoisuuden aiheuttamat muutokset LULUCF-sektorin nettopäästöissä ihmiskäytössä olevilla mailla verrattuna esiteolliseen vertailutasoon.
Globaalien hiilenkiertomallien laskentatavan mukaiset LULUCF-sektorin nettopäästöt
Maankäyttösektorin nettokasvihuonekaasupäästöt, joihin lasketaan ainoastaan suorat ihmisperäiset vaikutukset liittyen esimerkiksi hakkuisiin, maankäytön muutoksiin tai metsien takaisin kasvuun. Ei sisällä epäsuoria nieluvaikutuksia.
Hiilibudjetti
Suurin sallittu hiilidioksidipäästöjen kumulatiivinen määrä, joka on yhteensopiva esimerkiksi 1,5 asteen tavoitteen kanssa joko globaalilla tai kansallisella tasolla. Sisältää oletuksia muiden kuin CO2-kasvihuonekaasujen ja pienhiukkasten tulevaisuuden päästöistä.
Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv.)
Mittayksikkö, jolla eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus muunnetaan keskenään vertailukelpoisiksi suhteuttamalla ne hiilidioksidin lämmitysvaikutukseen.
Hiilineutraalius
Suomen ilmastopoliittisessa keskustelussa vakiintunut tapa ymmärtää hiilineutraalius on kaikkien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen tasapainona kasvihuonekaasuinventaarion laskentatavalla. IPCC määrittelee hiilineutraaliuden (carbon neutrality) eri tavalla suorien ihmisperäisten CO2-päästöjen ja -nielujen tasapainona globaalien hiilenkiertomallien laskentatavan mukaisesti.
Hiilinielu
Metsien kokonaishiilitaseen tila, jossa metsämaan yhteenlasketut ja hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnetut hiilidioksidi-, metaani- ja typpioksiduulipäästöt (CO2, CH4 ja N2O) ovat pienemmät kuin puuston ja maaperän sitoma hiilidioksidimäärä tiettynä aikana (yleensä vuodessa).
Hiilivarasto
Kaikki elävässä ja kuolleessa kasvillisuudessa sekä maaperässä olevan hiili. Varastoa kasvattaa kasvillisuuden kasvu ja pienentää maaperästä hajotustoiminnan seurauksena vapautunut hiilidioksidi (CO2).
Kasvihuonekaasuinventaarion laskentatavan mukaiset LULUCF-sektorin nettopäästöt
Kasvihuonekaasuinventaarion ohjeistuksen mukaisesti ihmiskäytössä olevan maan LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien summa sisältäen myös epäsuorat nieluvaikutukset.
Kokonaishiilitase
Tarkastelualueen hiilivaraston muutokset, mukaan lukien hakkuissa poistettu puuaines sekä metaani- ja dityppioksidipäästöt (CH4 ja N2O).
LULUCF
Maankäyttösektorin lyhenne englanninkielisestä nimestä (Land Use, Land Use Change and Forestry).
Maankäyttösektori
Ilmastopolitiikassa ja kasvihuonekaasuinventaariossa määritelty ihmistoimintojen käytön kohteena oleva kokonaisuus, joka kattaa maankäytön, maankäytön muutokset ja metsätalouden.
Metsien kokonaishiilitase
Kivennäismaiden ja metsäojitettujen turvemaiden (orgaaniset maat) puuston ja maaperän hiilivaraston muutokset sekä metsäojitettujen turvemaiden maaperän metaani- ja dityppioksidipäästöt (CH4 ja N2O). Hakkuissa poistetun puuaineksen hiilimäärä poistetaan kokonaishiilitaseesta eli se lasketaan päästönä.
Nettonielu
Tilanne, jossa kasvihuonekaasujen poistuma ilmakehästä on päästöjä suurempi. Käytetään, kun halutaan korostaa päästöjen mukanaoloa hiilitaseessa. Päästöissä huomioidaan metsästä hakkuissa poistettu puuaines.
Nettopäästöperiaate
Ihmistoiminnalla aiheutetut kasvihuonekaasupäästöt ja aikaansaadut poistumat eri sektoreilta lasketaan yhteen.
Puutuotenielu
Tilanne, jossa puutuotteiden hiilivarasto kasvaa eli niissä vapautuu hiiltä vähemmän hajoamisen tai polton seurauksena kuin mitä niihin kertyy uusien tuotteiden myötä.
Päästöbudjetti
Suurin sallittu hiilidioksidiksi yhteismitallistettujen kasvihuonekaasujen kumulatiivinen määrä, joka on yhteensopiva esimerkiksi 1,5 asteen tavoitteen kanssa joko globaalilla tai kansallisella tasolla. Sisältää oletuksia globaaleista pienhiukkasten tulevaisuuden päästöistä.
Sallittu lämmitysvaikutus
Suurin sallittu tulevaisuuden kasvihuonekaasupäästöjen lämmitysvaikutus, jolla globaali keskilämpötila nousee korkeintaan 1,5 astetta 1850–1900 keskiarvon yläpuolelle. Voidaan määritellä joko globaalilla tasolla tai laskemalla kansallinen osuus.