Sähköistymisellä on kasvihuonekaasupäästövähennysvaikutusten ohella myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tässä raportissa tarkastellaan sähköistymisen vaikutuksia sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen kansalaisten, alueiden ja valtioiden tasoilla. Kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen perustuvan katsauksen sekä sähköistymisen […]
Vuonna 2020 Suomen päästöt olivat noin 48 Mt CO2-ekv. ja vuoteen 2035 tulisi vähentää 27 Mt päästöjä. Vuoden 2020 päästöt voivat olla lämpimän talven ja pandemian […]
Useiden kansallisten ja kansainvälisten arvioiden mukaan energiajärjestelmien sähköistäminen voi merkittävästi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Sähkön osuus loppuenergiasta nousisi näiden arvioiden mukaan huomattavasti tulevaisuudessa, mikä edellyttäisi myös sähkön tuotannon […]
Tämä muistio tarkastelee Suomen ilmastopolitiikan suunnittelu- ja seurantajärjestelmän kehittämistä kansallisen ilmastolain uudistamiseen liittyen. Tarkastelussa tuodaan esiin näkökulmia ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmään, seurantajärjestelmään, osallistumiseen sekä muutoksenhakukysymyksiin. Nojaamme oikeudelliseen arvioon […]
Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti Suomen ilmastolakia uudistetaan. Lakia on tarkoitus päivittää siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Myös vuoden 2050 tavoite päivitetään ja lakiin […]
Ilmastopaneelin kulutukseen keskittyvä raportti ”The sufficiency perspective in climate policy: How to recompose consumption” hahmottelee, miten kohtuullisuuden käsitettä (ecological sufficiency) voisi soveltaa ilmastopolitiikan tukena. Ilmastopaneelin raportissa […]
EU ja sen jäsenvaltiot turvautuvat elvytykseen nostaakseen taloutensa pandemian aiheuttamasta taloudellisesta taantumasta. Finanssipoliittinen elvytys viittaa laajasti ottaen julkisen vallan aktiiviseen talouspolitiikkaan, jonka tavoitteena on voimistaa taloudellisen […]
Ilmastopaneelin tavoitteena on herättää keskustelua päästövähennystoimien kunnianhimosta ja ilmastopolitiikan tehostamisesta. Kunnianhimon lisääminen kiireellisesti sekä kansainvälisesti että Suomessa on välttämätöntä, jotta saavutetaan Pariisin sopimuksen tavoite rajoittaa maapallon […]
Suomi on sitoutunut merkittäviin päästövähennyksiin, ja tämä koskee myös rakennettua ympäristöä. Tämä raportti kokoaa uusimman tutkimustiedon suomalaisten yhdyskuntien kestävyydestä ilmastonmuutoksen näkökulmasta – yhdyskuntien mahdollisuuksista kehittyä hiilineutraaliin […]
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii voimakkaita toimia lähivuosikymmeninä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana päästöt ovat lisääntyneet globaalisti keskimäärin 2,2 prosenttia vuodessa, ja maapallon vaarallisen lämpötilannousun estäminen on kokoajan haasteellisempaa. […]