Teollisuuden energiankäytön sähköistämisen oletetaan olevan merkittävä tekijä Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja primäärienergian kulutuksen tehostamisessa. Teollisuuden sähköistäminen on kuitenkin monimuotoinen joukko erilaisia ratkaisuja, jotka ovat osittain huonosti tunnettuja. Raportissa kuvataan erilaisia…
Sähköistymisellä on kasvihuonekaasupäästövähennysvaikutusten ohella myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tässä raportissa tarkastellaan sähköistymisen vaikutuksia sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen kansalaisten, alueiden ja valtioiden tasoilla. Kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen perustuvan katsauksen sekä sähköistymisen oikeudenmukaisuuskysymyksiä erityisesti Suomessa käsittelevän…
Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi korostaa sopeutumistoimien kiireellisyyttä ja sopeutuminen on nostettu ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalle entistä tärkeämmäksi toimeksi. Tarjotaksemme tietoa siitä, miten Suomessa on edistetty ilmastonmuutokseen sopeutumista ja mihin seuraavaksi…
Vuonna 2020 Suomen päästöt olivat noin 48 Mt CO2-ekv. ja vuoteen 2035 tulisi vähentää 27 Mt päästöjä. Vuoden 2020 päästöt voivat olla lämpimän talven ja pandemian vuoksi poikkeuksellisen alhaiset. Suomen…
Useiden kansallisten ja kansainvälisten arvioiden mukaan energiajärjestelmien sähköistäminen voi merkittävästi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Sähkön osuus loppuenergiasta nousisi näiden arvioiden mukaan huomattavasti tulevaisuudessa, mikä edellyttäisi myös sähkön tuotannon lisäämistä. Kokonaisnäkemys sähköistymisen hyödyistä…
Tämä keskustelunavaus lähtee siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen on välttämätöntä globaalin ja ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Pariisin ilmastosopimus ja EU:n ilmastosääntely sitovat Suomea. Suomen pitää hoitaa yhteisestä tavoitteesta oma…
Tämä muistio tarkastelee Suomen ilmastopolitiikan suunnittelu- ja seurantajärjestelmän kehittämistä kansallisen ilmastolain uudistamiseen liittyen. Tarkastelussa tuodaan esiin näkökulmia ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmään, seurantajärjestelmään, osallistumiseen sekä muutoksenhakukysymyksiin. Nojaamme oikeudelliseen arvioon nykylain muutostarpeista, eurooppalaisten ilmastolakien…
Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti Suomen ilmastolakia uudistetaan. Lakia on tarkoitus päivittää siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Myös vuoden 2050 tavoite päivitetään ja lakiin lisätään hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoitteet…
Ilmastopaneelin kulutukseen keskittyvä raportti ”The sufficiency perspective in climate policy: How to recompose consumption” hahmottelee, miten kohtuullisuuden käsitettä (ecological sufficiency) voisi soveltaa ilmastopolitiikan tukena. Ilmastopaneelin raportissa pohditaan, kuinka kotitaloudet itse…
EU ja sen jäsenvaltiot turvautuvat elvytykseen nostaakseen taloutensa pandemian aiheuttamasta taloudellisesta taantumasta. Finanssipoliittinen elvytys viittaa laajasti ottaen julkisen vallan aktiiviseen talouspolitiikkaan, jonka tavoitteena on voimistaa taloudellisen taantuman vuoksi laskenutta kokonaiskysyntää…