Ilmastokasvatusta voidaan pitää yhtenä kestävän kehityksen kasvatuksen osa-alueena. Ilmastokasvatuksen keskeisiä tavoitteita ovat ilmastonmuutos -ilmiön ymmärryksen lisääminen sekä ihmisten käyttäytymisen ja toiminnan ohjaaminen edistäen ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. Ilmastokasvatuksessa huomioidaan…
Suomi on sitoutunut merkittäviin päästövähennyksiin, ja tämä koskee myös rakennettua ympäristöä. Tämä raportti kokoaa uusimman tutkimustiedon suomalaisten yhdyskuntien kestävyydestä ilmastonmuutoksen näkökulmasta – yhdyskuntien mahdollisuuksista kehittyä hiilineutraaliin suuntaan ja niiden kyvystä…
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii voimakkaita toimia lähivuosikymmeninä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana päästöt ovat lisääntyneet globaalisti keskimäärin 2,2 prosenttia vuodessa, ja samalla ilmakehän kriittinen kasvihuonekaasupitoisuus ylittyy väliaikaisesti useissa skenaarioissa. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n…
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii voimakkaita toimia lähivuosikymmeninä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana päästöt ovat lisääntyneet globaalisti keskimäärin 2,2 prosenttia vuodessa, ja maapallon vaarallisen lämpötilannousun estäminen on kokoajan haasteellisempaa. Jotta kahden asteen tavoite…
Musta hiili luetaan otsonin ja metaanin ohella tärkeimpiin lyhytikäisiin ilmastoon vaikuttaviin yhdisteisiin (short-lived climate pollutants, SLCP). Erilaisten ilmastoon vaikuttavien tekijöiden ilmastovaikutuksia tarkastellaan yleensä käyttäen mittatikkuna niin kutsuttua ilmastopakotetta, joka on…
Hiilineutraalisuutta käytetään yleisesti julkisessa keskustelussa ilman sisällöllistä määrittelyä. Samalla käsitteen käyttö on juurtunut valtioiden, kuntien, organisaatioiden ja yritysten ilmastonmuutoksen hillintätyöhön. Jopa yksilöt tavoittelevat hiilineutraalisuutta. Käsitteen avulla viestitään, että ao. taho…
Raportissa hahmotetaan saatavilla olevaan tutkimukseen nojaten millaiselta sosiaalisesti hyväksyttävä ja samalla taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä ilmastopolitiikka maataloudessa voisi näyttää. Lähtökohtana on, että maataloudessa tehtävien toimien tulisi olla tehokkaita taloudellisesti ja…
Tarvitaan tiukka globaali ilmastosopimus Globaalit ilmastoneuvottelut vuodesta 2020 alkaen voimaan tulevasta uudesta päästörajoitussopimuksesta käynnistyivät vuonna 2011. Durbanissa (2011) ja Dohassa (2012) sovittu Kioton pöytäkirjan toinen sitoumuskausi (2012–2020) koskee vain pientä…
Uusiutuvan energian käyttöä pyritään lisäämään maailmassa mm. osana ilmastonmuutoksen hillitsemistoimia ja energiaomavaraisuuden parantamista. Näissä suunnitelmissa bioenergia olisi maailmassa yksi merkittävimmistä uusiutuvan energian lähteistä. Suomen kotimainen bioenergian tuotanto perustuu pääosin metsäbiomassaan,…
Ilmasto- ja energiastrategiassa tulee vastata ilmaston muutoksen hillintä- ja sopeutumishaasteisiin samoin kuin talouden muuttumisesta tuleviin haasteisiin. Energian käyttö aiheuttaa noin 80 prosenttia Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä, kun liikenteen energiankäyttö lasketaan mukaan….