Luonnonvarakeskuksen (Luke) uudet metsänielun vertailutason laskelmat saivat Mikko Tiirolan (MT 23.10.2023 / Savonmaa 18.10.2023) kommentoimaan Ilmastopaneelin esittämää huolta maankäyttösektorin nettonielun tilasta. Valitettavasti Tiirolan kommentit antavat väärän tilannekuvan.
Korjausten jälkeen Suomen metsänielun tavoite eli nk. vertailutaso olisi 14,84 miljoonaa hiilidioksiditonnia aiemman 23,49 miljoonan sijaan. Jos ehdotettu tavoitetaso hyväksytään komissiossa, Suomi ei jää kaudella 2021–2025 niin kauas tavoitteesta kuin aiemmin arvioitiin eli alijäämä on pienempi. Luken alkuperäiset arviot alijäämästä olivat 50–80 miljoonaa hiilidioksiditonnia, mutta nyt arvioimme alijäämän olevan noin 20–40 miljoonaa tonnia.
Korvatakseen alijäämän Suomi voi hankkia nieluyksiköitä niiltä jäsenmailta, jotka ovat tavoitteensa saavuttaneet. Nieluyksiköiden hinta on epävarma. Jos hinta on 10–30 €/t välillä, kustannus on 200–1200 miljoonaa euroa. On hienoa, jos vertailutason tarkistuksen myötä kustannusrasitus laskee. Juuri kansantaloudelle koituvista kustannuksistahan Ilmastopaneeli on huolta kantanut.
Jos toimiin nettonielun vahvistamiseksi ei ryhdytä heti, Suomelle seuraa merkittäviä kustannuksia myös kaudelta 2026–2030. EU:n 2030 nielutavoite on Suomelle sitova, matka tavoitteeseen on pitkä ja aikaa vähän. Nieluyksiköiden hinta on todennäköisesti silloin selvästi korkeampi ja saatavuus epävarma. Pelkillä metsänhoidon toimenpiteillä ei tilannetta korjata. Ilmastopaneeli on suositellut lukuisia kustannustehokkaita toimia maankäyttösektorin nettonielun kasvattamiseksi, kuten entisten turpeenottoalueiden vettäminen, suometsien jatkuvapeitteinen kasvatus, metsäkadon ehkäisy ja joutomaiden metsittäminen.
EU:n ilmastopaneeli ESABCC julkisti ehdotuksensa EU:n 2040 ilmastotavoitteiksi kesällä 2023. Se määrittää EU:n tavoitteen ns. nettopäästöperiaatteen mukaan juuri niin kuin Suomen ilmastopaneelikin. Laskennassa summataan yhteen fossiiliset päästöt ja maankäyttösektorin nettonielu. ESABCC:n ja Suomen ilmastopaneelin suositukset ovat yhtenevät ja perustuvat tieteeseen niin päästöjen kuin nielunkin osalta.
Tiirola puhuu EU:n nieluja koskevista kansallisista ilmastotavoitteista populismina, mutta onneksi Suomen hallitus on eri mieltä. Nieluhaasteen ratkaiseminen onnistuu vain oikean tilannekuvan perusteella.
Markku Ollikainen, Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja
Jyri Seppälä, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen professori