Árktalaš guovlu lieggana mihá jođáneappot go eananspábba gaskamearálaččat. Sápmelaččat muosáhit earáhuvvi dálkkádaga váikkuhusaid vuosttažiid joavkkus. Dasa lassin sápmelaččat leat eamiálbmogin sihke gielalaš ja kultuvrralaš unnitlohkun hui hávváduvvit dálkkádatrievdama váikkuhusaide.
Dihto dálkkádatrievdama váikkuhusat, dego dálkki ravddamus fenomenaid mielddisbuktin boazodoalu váttásnuhtti dilit, dáhpáhuvvet fáhkka ja dat leat garrasat. Eanemus ságastallama leat bohciidahttán nuppástuvvan muohtadiliid biehtadahkes váikkuhusat boazodollui. Ruoŧas ja Norggas boazoeaiggádat leat šaddan heahtebiebmat bohccuideaset máŋggaid jagiid maŋŋálaga sihke stáhta doarjagiin ja iežaset ruđaiguin. Suomas lea leame doarjjaortnet boazodoalu vahágiid buhttema várás, muhto vuohki lea hui njoahci. Ovdal doarjjaortnega atnuiváldima muohtadiliid váikkuhusat galget čielggaduvvot luonddudieđalaččat, ja doarjagiid vejolaš máksin dáhpáhuvvá easka váttes dálvediliid čuovvovaš jagi.
Dálkkádatrievdama váikkuhusat eai juohkás vuoiggalaččat dehe váldde vuhtii earenoamáš hávváduvvi joavkkuid – eai Suomas, eaige máilmmiviidosaččat. Dálkkádatrievdama goahcamiin sáhttet unniduvvot eahpevuoiggalaš váikkuhusat, muhto seammas sáhttet duddjojuvvot ođđasat. Váimmusgažaldat leanai: go bargojuvvojit politihkalaš mearrádusat dálkkádatrievdama goahcama várás dehe dasa vuogáiduvvama várás, mot sáhttá adnojuvvot ávvir das, ahte sápmelaččaiguin meannuduvvo vuoiggalaččat?
Váttes gažaldagat dálkkádatdoaimmaid ja sápmelaččaid dáfus laktásit ovdamearkka dihte energiijadoajáhaga lehttoheapmái. Muhtin sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusain leat ein vuoimmálaččat čatnahuvvan fossiila boaldámušaiguin ávkkástallamii. Ovdamearkka dihte mohtorgielkkáid, mat dárbbahuvvojit boazodoalus, geavahanvuoibmin galggale ožžojuvvot luohtehahtti molssaevttolaš dálkkádatgierdavaš boaldámušat, daningo dáláš šleađgamohtorgielkkát eai leat nohkka sihkkarat rievdilis meahcce- ja dálkediliin. Dálkkádatgierdavaš boaldámušaid oažžasuvvan márkaniidda viiddit atnui ja govttoleabbo haddái lea mávssolaš dálkkádatpolitihkalaš gažaldat, muhto sápmelaččaide ja boazodollui dat lea áibbas guovddášlaš. Sápmelaččain sáhtálii leat maid earenoamáš rolla dálkkádatgierdavaš boaldámušaid destejeaddjin ravddamus diliin, juos ođđa boaldámušat buktojuvvole geahččaladdanatnui eamiálbmogiidda.
Nubbi earenoamáš gažaldat lea ođasnuvvi energiija huksen sápmelaččaid ruovttuguvlui. EU ja Suoma viggamušat luohpat fossiila boaldámušain ja álgoávdnasiin, mat buktojuvvojit Ruoššas, gáibidit ođasnuvvi energiija jođánis mearkkašahtti lassihuksema. Sápmelaččaid ruovttuguovlluin lea olu válmmasvuohta bieggafámu buvttadeapmái; ávkkálaš bieggadiliid dihte duottarguovllut heivejit bieggafápmobuvttadeapmái bures. Sápmelaččat leat goitge vuostálastán bieggafápmorusttegiid huksema daid biehtadahkes duovdda-, kultuvrralaš ja ealáhusváikkuhusaid dihte. Vuoiggalašvuođa váikkuhusaid čielggadeapmi lea dákkár dilis hui dehálaš.
Gažaldat sáhttá geahčaduvvot vuoiggalašvuođa dimenšuvnnaid mielde. Juohkin-vuoiggalašvuođa dimenšuvnnaid bakte sáhttet guorahallojuvvot mot plánejuvvon doaimmaid ávkkit ja árut juohkahuvvet. Seammas lea maid dehálaš identifiseret earenoamážit hávváduvvi joavkkuid. Čuhcetgo árut sidjiide goreheamet? Ná váldojuvvo vuhtii maid dovddasteaddji vuoiggalašvuođa dimenšuvdna.
Váttes juohkin-vuoiggalašvuođa gažaldagat sáhttet oasisteaset suoibbuhuvvot nu ahte adnojuvvo ávvir meannudanvugiid vuoiggalašvuođas, ovdamearkka dihte searvevuođa ovddidemiin. 1.7.2022 bođii vuoibmái ođđa dálkkádatláhka, man vuođul vuođđuduvvo sámi dálkkádatráđđi. Dat lea riikkaidgaskasaš dásisge áidnalunddot ovdamearka das, mot sámi árbevirolaš diehtu sáhttá buktojuvvot mearrádusdahkama oassin ja sápmelaččaid searvevuohta lasihuvvo dálkkádatpolitihkkii. Sámi dálkkádatráđđi vuođđuduvvá SAAMI – Saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen (sámás: SAAMI – Sápmelaččaid vuogáiduvvan dálkkádatrievdamii) -dutkanprošeavtta doaibmabidjoevttohusaide, main lea sámedikki, nuortalaččaid siidačoakkáma ja sierra eiseválddiin čohkiidan stivrenjoavkku doarjja. Sámi dálkkádatráđis lea vejolaš šaddat orgána, mii sáhttá duođaid váikkuhit ja doarjut sápmelaččaid vuogáiduvvama dálkkádatrievdamii, ja leat mielde ovdánahttime doaibmamálliid dálkkádatrievdama goahcama várás.
Dálkkádatrievdan lea dutkanbohtosiid mielde váikkuhan sámi kultuvrii, gillii ja ealáhusaide ja lea dakko bakte juo dál dolvon kultuvrralaš earáhuvvanprosessii. Dát identifiserejuvvo viidát ovdamearkka dihte sierralágán plánaid ja strategiijaid dásis. Dan dieđu vuođul, mii lea juo leame, bargu gáibiduvvo goitge earenoamážit dálkkádatpolitihka vuoiggalašvuođa váikkuhusaid ja olmmošriektegažaldagaid identifiseremii mearrádusdahkama muttus. Dálkkádatpolitihka vuoiggalašvuođa ja olmmošriekteváikkuhusaid, mat čuhcet sápmelaččaide, geahčadeamis galgá váldojuvvot vuhtii eamiálbmoga kultuvra – mas leat mielde giella, eallinbiras ja ealáhusat. Dehálaš lea, ahte váikkuhusat identifiserejuvvojit juo árramuttus. Dán hástalussii viggojuvvo dávistuvvot Dálkkádatpanela Dálkkádatpolitihka vuoiggalašvuohta -dutkanprošeavttas nu ahte duddjojuvvo geahčadanrápma, man mielde sáhttet lađastallojuvvot vuoiggalašvuođa váikkuhusat dálkkádatpolitihka válmmastallama olis.
Klemetti Näkkäläjärvi
Dálkkádatpolitihka vuoiggalašvuohta -prošeavtta dutki
Jouni Jaakkola
Dálkkádatpanela lahttu
Oulu universiteahta CEHR:a hoavda
***
Suoma Dálkkádatpolitihka vuoiggalašvuohta -prošeakta geahčada dálkkádatpolitihka vuoiggalašvuođa gažaldagaid, mat laktásit sihke goahcamii ja vuogáiduvvamii. Prošeavttas ovdánahttojuvvo geahčadanrápma Suoma dálkkádatpolitihka ráhkadeami, ollahuhttima ja árvvoštallama doarjjan. Dasa lassin prošeavttas geahčaduvvojit dálkkádatpolitihka váikkuhusat earenoamážit riikkavuložiid ollahuvvama sihke earenoamáš gažaldagaid geahččanguovllus, mii guoská sápmelaččaid. Sápmelaččaid earenoamáš gažaldagat geahčaduvvojit Suoma dálkkádatpanela Dálkkádatpolitihka vuoiggalašvuohta -prošeavtta bargobáhkas Oulu universiteahta birasdearvvašvuođa ja geahpesdávddaid dutkanguovddážis CERH:is. Oulu universiteahta CERH dutká dálkkádatrievdama vuogáiduvvama ja goahcama nu ahte váldá vuhtii sápmelaččaid earenoamáš gažaldagaid. Ulbmilin lea buvttadit rivttesáigásaš, etihkalaččat gierdavaš ja dieđalaš dieđu eiseválddiide ja sámi servošiidda ovttasráđiid sámi institušuvnnaiguin.