Työn alla

Tälle sivulle on koottu tietoja Ilmastopaneelin käynnissä olevista hankkeista sekä tulossa olevista raporteista ja muista julkaisuista.

KUILU – Ilmastopolitiikan arviointi: tilannekuva ja tarvittavat toimet tavoitteiden saavuttamiseksi

Hankkeen tavoitteena muodostaa tilannekuva Suomen ilmastopolitiikan riittävyydestä Suomen ilmastotavoitteisiin nähden ja luoda käsitys toimenpiteistä ja keinoista, joilla ilmastolain tavoitteet ja EU-velvoitteet voidaan täyttää. Hankkeen tulokset palvelevat ilmastosuunnitelmien toimenpiteiden valintaa, riittävyyden arviointia, toimeenpanoa ja päivitysten valmistelua. Työ antaa myös tietopohjaa lausuntojen valmisteluun.

Hankkeessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Mikä on ilmastosuunnitelmien toimeenpanon tilanne – onko aikaisempien suunnitelmien toimet laitettu käyntiin, millä päätöksillä on heikennetty tai vahvistettu eri sektorien päästökehitystä? Mitkä ovat eri sektorien tärkeimmät päästöihin ja nieluihin lähitulevaisuudessa liittyvät muutostekijät hallituksen linjaukset huomioiden ja miten aikaisemmin hahmotellut päästöihin vaikuttavat yhteiskunnan eri osa-alueiden kehitystrendit ovat muuttuneet uusimpien tietojen perusteella? Mikä on nykyinen päästökuilu tavoitteisiin nähden edellä selvitetyt muutos- ja epävarmuustekijät huomioon ottaen? Mitkä ovat eri sektorien toteutuskelpoisimmat toimenpiteet ja miten ne olisi ajallisesti toteutettava päästökuilun kuromiseksi?

  • Hankkeen ajankohta: 6/2024–10/2025
  • Hankkeen vastuupanelisti: professori, puheenjohtaja Jyri Seppälä
  • Hankkeessa mukana: Ilmastopaneelin jäsenet, Suomen ympäristökeskus, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT ja Luonnonvarakeskus

Lisätietoja: tiedesihteeri Sally Weaver

Monimetsä – Analyysi metsien käytöstä suhteessa nielun turvaamiseen ja monimuotoisuuden suojeluun

Ilmastopaneelin aiemmissa tarkasteluissa ei ole tarkasteltu monimuotoisuuden suojelun vaikutuksia hakkuiden kohdentumiseen ja hoidetun metsämaan hiilinieluun. Annetulla hakkuutasolla tiukka suojelu johtaa siihen, että hakkuupaine kohdistuu aiempaa pienemmälle metsäpinta-alalle, minkä voi odottaa laskevan nielua. Toisaalta suojelupinta-alat toimivat hiilinieluna, mikä vahvistaa nielua. Myös suojelualueiden valinta vaikuttaa: jos osa suojelupinta-aloista perustetaan hakatulle metsämaalle, kustannukset laskevat ja nuori metsä voi tarjota paremman lähtökohdan sopeutumiseen ilmaston muutokseen.

Hankkeessa tarkastellaan yhtä aikaa metsänielun ja monimuotoisuuden suojelun kysymyksiä. Hanke tuottaa vastauksia kysymykseen: kuinka metsänielu kehittyy vanhojen metsien tiukan suojelun oloissa, kun hakkuutasojen annetaan vaihdella? Samalla analysoidaan rakennepiirteiden avulla, kuinka talousmetsien monimuotoisuus kehittyy hakkuupaineen kasvaessa. Analyysi tarjoaa lähtökohdan myös muiden hakkuita koskevien ohjauskeinojen tarkasteluun. Hankkeen tavoitteena on koostaa yhteen mallinnustuloksia, joissa tarkastellaan eri monimuotoisuuden ja hiilinielun muutoksia eri metsätalouden taustatuloksin.

  • Hankkeen ajankohta: 2023–2025
  • Hankkeen vastuupanelisti: emeritusprofessori Markku Ollikainen (hanke alkanut edellisellä kaudella)
  • Hankkeessa mukana: Helsingin yliopisto ja Suomen luontopaneeli

Lisätietoja: Ilmastopaneelin sihteeristö

EU2040 – Euroopan unionin vuoden 2040 ilmastoarkkitehtuurin toteuttamisvaihtoehdot

Tämän Ilmastopaneelin kauden aikana neuvotellaan EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta, EU:n seuraavasta Pariisin sopimuksen alaisesta NDC:stä (kansallisesti määritellyt panokset) sekä näiden toteuttamisen edellyttämästä lainsäädäntökehikosta vuosina 2031–2040. Hankkeen tavoite on tarjota tietotukea neuvoteltavaan ilmastopolitiikan arkkitehtuuriin vuodelle 2040 asetettavien tavoitteiden sekä ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi.

Hankkeessa tarkastellaan EU:n vuoden 2030 jälkeisen ilmastopolitiikan arkkitehtuurin eri toteuttamistapojen vaikutusta Suomen päästöihin, kustannuksiin, julkiseen talouteen ja kansallisten päästötavoitteiden toteutumiseen. Lisäksi hankkeessa arvioidaan, miten Suomi voi parhaiten yhdistää kansalliset lisätoimet EU-tason järjestelmien kanssa, jotta kansalliset tavoitteet saavutetaan ja vaikutus unionin päästöihin on mahdollisimman suuri. Hankkeessa selvitetään myös teknologisten hiilinielujen roolia EU:n ilmastopolitiikassa.

Arkkitehtuurista valitaan noin viisi tai kuusi realistista mutta mahdollisimman erilaista skenaariota, jotka kattavat mahdollisten politiikkatoimien kirjon. Hankkeessa mallinnetaan EU:n ja Suomen päästöjä sitä varten kehitettävällä päästökauppamallilla, joka perustuu Ilmastopaneelin aiempaan työhön. Lisäksi hankkeeseen sisältyy vuoden 2040 ilmastotavoitteen saavuttamiseen liittyvän oikeudellisen arkkitehtuurin laajempi arviointi. Arviointi on ohjauskeinovaihtoehtojen tarkastelun osalta päästökauppaan keskittyvää mallinnusta laajempi, kvalitatiivinen analyysi oikeudellisen arkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdoista.

  • Hankkeen ajankohta: 6/2024–12/2025
  • Hankkeen vastuupanelisti: apulaisprofessori Lassi Ahlvik
  • Hankkeessa mukana: Teknologian tutkimuskeskus VTT, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto

Lisätietoja: tiedesihteeri Marianne Leino

MetsäSken2050 – Metsien käyttöskenaariot ja hiilinielun kehitys vuoteen 2050 saakka

Suomessa metsien hiilinielutavoitteiden asettamisessa ja metsäsektorin päätöstenteon tukena on käytetty skenaariolaskelmia, joissa on arvioitu metsien potentiaalista hiilinielua joko säilyttäen puunkäytön ja hakkuiden aiemmin toteutuneen tason tai arvioimalla, mikä on puuntuotannon kannalta suurin ylläpidettävissä oleva hakkuutaso. Skenaariolaskelmista puuttuu vaihtoehtojen tarkastelu, jossa olisi mukana myös aiemmin toteutunutta alemmat hakkuutasot.

Koska laskelmia ei ole tehty, päätöksentekijöillä ei ole käytettävissään tietoa, miten nykyistä pienemmät hakkuut vaikuttaisivat esimerkiksi metsien kasvuun, puuston hiilinieluun ja metsien (puusto+maaperä) hiilinieluun. Tässä tutkimuksessa vastataan kysymykseen, miten hakkuutason kasvu ja pieneminen vaikuttavat metsien kasvuun ja hiilinieluun sekä millaisia olisivat vähenevien hakkuiden vaikutukset kansantalouteen Suomessa.

EU:ssa ja Suomessa valmistaudutaan asettamaan vuoden 2040 ilmastotavoitteet ja suunnittelemaan toimet, joilla ne saavutetaan. Aiemmin asetetuissa tavoitteissa ja Suomen omassa hiilineutraaliustavoitteessa maankäyttösektorin nieluilla on merkittävä rooli. Maankäyttösektorilla on runsaasti käyttämättömiä päästövähennyskeinoja sekä nieluja vahvistavia mahdollisuuksia. Tämä hanke tuottaa tietopohjan, jonka myötä metsien hiilinielukeskusteluun saadaan myös arvio hakkuutason vaikutuksesta ja vähenevien hakkuiden merkityksestä metsien kasvulle ja kansantaloudelle.

Lisätietoja: tiedesihteeri Maria Karttunen