KUILU – Ilmastopolitiikan arviointi: tilannekuva ja tarvittavat toimet tavoitteiden saavuttamiseksi
Hankkeen tavoitteena muodostaa tilannekuva Suomen ilmastopolitiikan riittävyydestä Suomen ilmastotavoitteisiin nähden ja luoda käsitys toimenpiteistä ja keinoista, joilla ilmastolain tavoitteet ja EU-velvoitteet voidaan täyttää. Hankkeen tulokset palvelevat ilmastosuunnitelmien toimenpiteiden valintaa, riittävyyden arviointia, toimeenpanoa ja päivitysten valmistelua. Työ antaa myös tietopohjaa lausuntojen valmisteluun.
Hankkeessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Mikä on ilmastosuunnitelmien toimeenpanon tilanne – onko aikaisempien suunnitelmien toimet laitettu käyntiin, millä päätöksillä on heikennetty tai vahvistettu eri sektorien päästökehitystä? Mitkä ovat eri sektorien tärkeimmät päästöihin ja nieluihin lähitulevaisuudessa liittyvät muutostekijät hallituksen linjaukset huomioiden ja miten aikaisemmin hahmotellut päästöihin vaikuttavat yhteiskunnan eri osa-alueiden kehitystrendit ovat muuttuneet uusimpien tietojen perusteella? Mikä on nykyinen päästökuilu tavoitteisiin nähden edellä selvitetyt muutos- ja epävarmuustekijät huomioon ottaen? Mitkä ovat eri sektorien toteutuskelpoisimmat toimenpiteet ja miten ne olisi ajallisesti toteutettava päästökuilun kuromiseksi?
- Hankkeen tulosten arvioitu valmistuminen: 10/2025
- Hankkeen vastuupanelisti: professori, puheenjohtaja Jyri Seppälä
- Hankkeessa mukana: Ilmastopaneelin jäsenet, Suomen ympäristökeskus, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT ja Luonnonvarakeskus
Materiaalit:
Lisätietoja: tiedesihteeri Marja Salo
EU2040 – Euroopan unionin vuoden 2040 ilmastoarkkitehtuurin toteuttamisvaihtoehdot
Tämän Ilmastopaneelin kauden aikana neuvotellaan EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta, EU:n seuraavasta Pariisin sopimuksen alaisesta NDC:stä (kansallisesti määritellyt panokset) sekä näiden toteuttamisen edellyttämästä lainsäädäntökehikosta vuosina 2031–2040. Hankkeen tavoite on tarjota tietotukea neuvoteltavaan ilmastopolitiikan arkkitehtuuriin vuodelle 2040 asetettavien tavoitteiden sekä ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi.
Hankkeessa tarkastellaan EU:n vuoden 2030 jälkeisen ilmastopolitiikan arkkitehtuurin eri toteuttamistapojen vaikutusta Suomen päästöihin, kustannuksiin, julkiseen talouteen ja kansallisten päästötavoitteiden toteutumiseen. Lisäksi hankkeessa arvioidaan, miten Suomi voi parhaiten yhdistää kansalliset lisätoimet EU-tason järjestelmien kanssa, jotta kansalliset tavoitteet saavutetaan ja vaikutus unionin päästöihin on mahdollisimman suuri. Hankkeessa selvitetään myös teknologisten hiilinielujen roolia EU:n ilmastopolitiikassa.
Arkkitehtuurista valitaan noin viisi tai kuusi realistista mutta mahdollisimman erilaista skenaariota, jotka kattavat mahdollisten politiikkatoimien kirjon. Hankkeessa mallinnetaan EU:n ja Suomen päästöjä sitä varten kehitettävällä päästökauppamallilla, joka perustuu Ilmastopaneelin aiempaan työhön. Lisäksi hankkeeseen sisältyy vuoden 2040 ilmastotavoitteen saavuttamiseen liittyvän oikeudellisen arkkitehtuurin laajempi arviointi. Arviointi on ohjauskeinovaihtoehtojen tarkastelun osalta päästökauppaan keskittyvää mallinnusta laajempi, kvalitatiivinen analyysi oikeudellisen arkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdoista.
- Hankkeen tulosten arvioitu valmistuminen: 12/2025
- Hankkeen vastuupanelisti: professori Lassi Ahlvik
- Hankkeessa mukana: Teknologian tutkimuskeskus VTT, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto
Lisätietoja: tiedesihteeri Anni Toiviainen
BioCO2 tulevaisuus
Hankkeen tavoitteena on kuvata Suomen metsäbiomassaperäisen hiilen käytölle tulevaisuuden skenaariot sekä arvioida niiden vaikutuksia ilmastovaikutuksiin (pääasiassa CO2), energiantarpeeseen ja kansantalouteen.
Työssä tarkastellaan hiilidioksiditalouden ilmasto-, energia- ja talousvaikutuksia vuoteen 2040 mennessä skenaarioiden avulla. Ensin identifioidaan toteutumiskelpoiset teknologiset skenaariot, jossa arvioidaan niiden vaatimat raaka-ainevirrat, teknologiat ja niiden taloudelliset vaikutukset suomalaisiin metsäbiomassavirtoja käyttäviin teollisuuslaitoksiin. Tämän jälkeen lasketaan niiden ilmasto-, energia – ja yritystaloudelliset vaikutukset koko Suomen laajuisesti sekä tarvittavien investointien määrä. Näiden tulosten perusteella arvioidaan vaikutukset Suomen kansantalouden lisäarvoon.
- Hankkeen tulosten arvioitu valmistuminen: 12/2025
- Hankkeen vastuupanelisti: erikoistutkija Kati Koponen
- Hankkeessa mukana: Teknologian tutkimuskeskus VTT, Suomen ympäristökeskus, LUT-yliopisto ja Metsäbiotalouden tiedepaneeli
Lisätietoja: tiedesihteeri Marja Salo
Monimetsä – Analyysi metsien käytöstä suhteessa nielun turvaamiseen ja monimuotoisuuden suojeluun
Ilmastopaneelin aiemmissa tarkasteluissa ei ole tarkasteltu monimuotoisuuden suojelun vaikutuksia hakkuiden kohdentumiseen ja hoidetun metsämaan hiilinieluun. Annetulla hakkuutasolla tiukka suojelu johtaa siihen, että hakkuupaine kohdistuu aiempaa pienemmälle metsäpinta-alalle, minkä voi odottaa laskevan nielua. Toisaalta suojelupinta-alat toimivat hiilinieluna, mikä vahvistaa nielua. Myös suojelualueiden valinta vaikuttaa: jos osa suojelupinta-aloista perustetaan hakatulle metsämaalle, kustannukset laskevat ja nuori metsä voi tarjota paremman lähtökohdan sopeutumiseen ilmaston muutokseen.
Hankkeessa tarkastellaan yhtä aikaa metsänielun ja monimuotoisuuden suojelun kysymyksiä. Hanke tuottaa vastauksia kysymykseen: kuinka metsänielu kehittyy vanhojen metsien tiukan suojelun oloissa, kun hakkuutasojen annetaan vaihdella? Samalla analysoidaan rakennepiirteiden avulla, kuinka talousmetsien monimuotoisuus kehittyy hakkuupaineen kasvaessa. Analyysi tarjoaa lähtökohdan myös muiden hakkuita koskevien ohjauskeinojen tarkasteluun. Hankkeen tavoitteena on koostaa yhteen mallinnustuloksia, joissa tarkastellaan eri monimuotoisuuden ja hiilinielun muutoksia eri metsätalouden taustatuloksin.
- Hankkeen tulosten arvioitu valmistuminen: 2025
- Hankkeen vastuupanelisti: emeritusprofessori Markku Ollikainen (hanke alkanut edellisellä kaudella)
- Hankkeessa mukana: Helsingin yliopisto ja Suomen luontopaneeli
Lisätietoja: tiedesihteeri Marja Salo
Ilmastotehokas maatalous
Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden kannalta olisi tärkeää, että maatalous kehittyisi kohti ilmastotehokkuutta. Ilmastotehokas maatalous pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja lisäämään hiilensidontaa samalla, kun se parantaa maatalouden kestävyyttä ja tuottavuutta.
Suomen maataloustuotanto on suurimmassa osassa maata pitkälle erikoistunut kotieläintuotantoon. Tuleva maa- ja elintarviketalouden kehitys riippuu paljon paitsi kotimaisen kysynnän ja ruokavalioiden kehityksestä, myös vientikysynnän kehityksestä ja ruokateollisuuden onnistumisesta vientimarkkinoilla. Toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että kotieläinpainotteisuus olisi vähenemässä.
Hankkeessa arvioidaan, millaisia mahdollisuuksia Suomessa on edetä kohti ilmastotehokkaampaa maa- ja elintarviketuotantoa. Se voi tarkoittaa sekä siirtymistä kohti monipuolisempaa kasvispainotteisempaa ruokavaliota ja kysyntään vastaavaa kasvintuotantoa että kotieläintuotteiden tuottamista selvästi aiempaa vähäisemmin kasvihuonekaasupäästöin.
Tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva, millaiseksi Suomen maatalouden kokonaisuus voisi muuttua, kun realistiset ja toimijoiden tunnistamat mahdollisuudet ja esteet ilmastotehokkaaseen maatalouteen huomioidaan. Työ tukee kaivattua keskustelua tulevaisuuden ruoantuotannon ja maatalouden vaihtoehdoista.
- Hankkeen tulosten arvioitu valmistuminen: 4/2026
- Hankkeen vastuupanelisti: tutkimusprofessori Heikki Lehtonen
- Hankkeessa mukana: Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lisätietoja: tiedesihteeri Anni Toiviainen
MetsäSken2050 – Metsien käyttöskenaariot ja hiilinielun kehitys vuoteen 2050 saakka
Suomessa metsien hiilinielutavoitteiden asettamisessa ja metsäsektorin päätöstenteon tukena on käytetty skenaariolaskelmia, joissa on arvioitu metsien potentiaalista hiilinielua joko säilyttäen puunkäytön ja hakkuiden aiemmin toteutuneen tason tai arvioimalla, mikä on puuntuotannon kannalta suurin ylläpidettävissä oleva hakkuutaso. Skenaariolaskelmista puuttuu vaihtoehtojen tarkastelu, jossa olisi mukana myös aiemmin toteutunutta alemmat hakkuutasot.
Koska laskelmia ei ole tehty, päätöksentekijöillä ei ole käytettävissään tietoa, miten nykyistä pienemmät hakkuut vaikuttaisivat esimerkiksi metsien kasvuun, puuston hiilinieluun ja metsien (puusto+maaperä) hiilinieluun. Tässä tutkimuksessa vastataan kysymykseen, miten hakkuutason kasvu ja pieneminen vaikuttavat metsien kasvuun ja hiilinieluun sekä millaisia olisivat vähenevien hakkuiden vaikutukset kansantalouteen Suomessa.
EU:ssa ja Suomessa valmistaudutaan asettamaan vuoden 2040 ilmastotavoitteet ja suunnittelemaan toimet, joilla ne saavutetaan. Aiemmin asetetuissa tavoitteissa ja Suomen omassa hiilineutraaliustavoitteessa maankäyttösektorin nieluilla on merkittävä rooli. Maankäyttösektorilla on runsaasti käyttämättömiä päästövähennyskeinoja sekä nieluja vahvistavia mahdollisuuksia. Tämä hanke tuottaa tietopohjan, jonka myötä metsien hiilinielukeskusteluun saadaan myös arvio hakkuutason vaikutuksesta ja vähenevien hakkuiden merkityksestä metsien kasvulle ja kansantaloudelle.
- Hankkeen tulosten arvioitu valmistuminen: 6/2026
- Hankkeen vastuupanelisti: tutkimusprofessori, varapuheenjohtaja Raisa Mäkipää
- Hankkeessa mukana: Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus
Lisätietoja: tiedesihteeri Marja Salo
Valmiudet ilmastoviisaaseen elämäntapaan
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja tunnistaa keinoja siihen, miten kansalaisten vapaaehtoisia ilmastotoimia voidaan vauhdittaa kulutuksen (erityisesti asumisen, liikkumisen ja ruoan) näkökulmasta. Lisäksi hanke pyrkii tuottamaan tietoa siitä, miten kansalaisten arkeen kohdistuvien, sääntelyyn perustuvien ilmastotoimien hyväksyttävyyttä voidaan vahvistaa.
Yksityisten kuluttajien osuus kulutusperäisistä ilmastopäästöistä on noin 60 prosenttia. Vaikka tietoa, motivaatiota ja kykyä olisi, toiminta ei välttämättä muutu. Arvojen ja toiminnan välisen kuilun ylittämiseksi ja käyttäytymisen muuttamiseksi on ymmärrettävä kuluttajien käsityksiä ja käyttäytymistä.
Koska kansalaisten arkielämästä aiheutuvien päästöjen vapaaehtoinen vähentäminen on osoittautunut haastavaksi, kohdistuu näihin päästöihin jatkuvasti enemmän pakottavaa sääntelyä. Toimet reilun siirtymän edistämiseksi ja ilmastotoimien hyväksyttävyyden vahvistamiseksi ovat mahdollisia (esimerkiksi tuuppaukset ja informaatio-ohjaus), mutta niiden toteutuskelpoisuutta ja hyväksyttävyyttä ei ole arvioitu kokonaisuutena.
- Hankkeen tulosten arvioitu valmistuminen: 10/2026
- Hankkeen vastuupanelisti: johtava tutkija Jaana Halonen
- Hankkeessa mukana: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos
Lisätietoja: tiedesihteeri Marja Salo