Uusi ilmastopanelisti, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund tuo paneeliin yli 40 vuoden kokemuksensa energia-alalta. Lund on globaalien energiaratkaisujen osaaja, joka on päässyt ensimmäisten joukossa tutkimaan uusiutuvia energianlähteitä.
Vuonna 1979 reaktorifysiikan diplomityöntekijä Peter Lundille avautui mahdollisuus päästä mukaan ensimmäisten joukossa Euroopassa tutkimaan uutta tekniikkaa uusiutuvien energianlähteiden pariin. Vaikka Lund aloitti ydintekniikan ja reaktorifysiikan puolelta, väitöskirja syntyi aurinkoenergian varastoinnista ja johdatti uusille teille.
Lund on ollut muun muassa kylmän sodan aikana mukana merkittävimmässä energia-alan yhteistyöjärjestössä IEA:ssa.
”Lupa piti anoa hallituksen iltakoulusta asti, että silloinen Teknillinen korkeakoulu pääsi mukaan yhteistyöhön, kun Suomi ei ollut poliittisista syistä virallisesti IEA:n jäsen.”
1990-luvun alkupuolella Lundille avautui mahdollisuus EU-tutkimushankkeisiin jo ennen kuin Suomi oli EU:ssa. Viimeiset 15 vuotta hän on myös tehnyt Aasian kanssa yhteystyötä globaaleissa energiaratkaisuissa.
”Minulla on Kiinassa kolme vierailevaa professuuria ja annan neuvoja myös päättäjille. Aikoinaan myös Venäjä ja Intia tulivat tutuiksi”, Lund sanoo.
Lund on päässyt vaikuttamaan koko EU:n energia- ja ilmasto-ohjelmiin ja energiantutkimuksen suuntaviivoihin Euroopassa. Hän on toiminut EU:n energianeuvonantajien puheenjohtajana ja myös Euroopan tiedeakatemioiden energiapaneelin puheenjohtajana.
”Kansainvälisen työn avulla olen päässyt tekemään yhdessä ratkaisuja ja näkemään, missä maailma menee ja mitä on tulossa. Olen ollut hyvin onnekkaassa asemassa, sillä työssäni ei ole tullut yhtään tylsää päivää”, Lund sanoo.
Ilmastopaneelin avulla kokonaisnäkemystä monimutkaiseen ilmiöön
Lund näkee, että Ilmastopaneeli on hänelle myös uusi mahdollisuus oppia.
”Tulen vahvasti luonnontieteelliseltä ja teknologiselta puolelta, mutta erilaisten ryhmittymien avulla olen keskustellut urani aikana paljon eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Ilmastonmuutoksessa tarvitaan nyt holistista kokonaisnäkemystä asioista, sillä kaikki vaikuttavat toisiinsa”, Lund sanoo.
Hän vertaa ilmastonmuutoksen ilmiötä monimutkaiseen kellokoneistoon, jossa on paljon pieniä rattaita, jotka kaikki vaikuttavat kellon toimintaan. Samalla tavalla kuin kelloa ja sen koneistoa, myös ilmastonmuutosta on syytä ymmärtää sen kautta, miten eri osaset vaikuttavat koko ilmiöön.
Lund tuo paneeliin osaamista tulevaisuuden energiaratkaisuista ja globaaleista energiakysymyksistä. Ensimmäinen hanke sähköistymisestä on jo suunnitteilla.
Hän toivoo, että paneelissa huomioitaisiin myös kansainvälinen näkökulma.
”Ilmastopaneeli voi tuoda näköaloja siihen, mihin suuntaan maailma on menossa ja mikä on meidän suhteemme muuhun maailmaan. Kun tiedämme, mitä muualla maailmassa tapahtuu, meillä on myös mahdollisuus suunnata omaa toimintaamme tehokkaasti ja vaikuttaa tulevaan kehitykseen”, Lund sanoo.
Isoja läpimurtoja teknologian avulla
Lund kertoo, että elämme ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa läpimurtovaihetta.
”Esimerkiksi Suomen hallituksen pyrkimykset ovat valtavia muutoksia, ja ne koskettavat kaikkia suomalaisia. Olennaista on se, että tartumme vähähiilisen yhteiskunnan haasteeseen positiivisena muutoksena, joka tuo meille paremman tulevaisuuden.”
Lund korostaa myös Euroopan esimerkkiä.
”Maailman rikkaimman ja kehittyneimmän osan on onnistuttava tässä, jos haluamme, että myös kehitysmaat pystyvät muuttamaan toimintansa vähähiiliseksi. Paremmin toimeentulevien pitää ottaa enemmän vastuuta kehityksestä.”
Lund iloitsee siitä, että isot läpimurrot, kuten aurinkoenergia ja tuulienergia, lyövät läpi koko ajan eri puolella maailmaa. Esimerkiksi akkuteknologia kehittyy hurjaa vauhtia, ja pian sähköautot alkavat näkyä vahvemmin myös Suomessa.
”Uusi, edullisempi teknologia ratkaisee monta asiaa. Tarvittava teknologia on jo olemassa, ja nyt on muutettava lainsäädäntöä ja normeja ja ihmisten käyttäytymistä, jotta uusi puhdas teknologia voi kukoistaa. Myös oikeudenmukaisuuteen tulee kiinnittää enemmän huomioita muutoksessa.”
Lund on kiinnostunut uuden oppimisesta myös vapaa-ajallaan.
”Historia kiinnostaa minua aivan valtavasti, joskus mietin sitä uranvalinnaksikin. Luen myös mytologiaa. Tällä hetkellä Kiinan kulttuuri ja kieli kiehtovat minua.”
Myös 1800-luvun loppupuolella alkanut art nouveau -taidesuunta on Lundin mieleen, ja harrastus on yhteinen puolison kanssa.
Kirjallisuuden ja kulttuurin lisäksi myös luonnossa liikkuminen on Lundille tärkeää.
”Olen kiertänyt maailmalla, mutta en ole nähnyt toista paikkaa, jossa pääkaupunki ja luonto ovat niin lähellä toisiaan kuin Helsingissä. Käymme Keskuspuistossa kävelyillä, ja sieltä löytyy kanahaukkoja, pöllöjä, metsäkauriita ja kettuja. Tällaiset paikat pitää säilyttää.”