Budjettiriihessä päätetään, mihin yhteiskunnassa halutaan tulevana vuonna panostaa ja kuinka kansantaloutta hoidetaan. Me ilmastopaneelissa näemme, että määrätietoinen ja merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen yhdistettynä TKI-panostukseen sekä Suomen ja suomalaisten yritysten kansainvälisen roolin voimistamiseen ilmastoratkaisujen tarjoajana on tie Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Suomen tulee huolehtia siitä, että pysymme ensimmäisten mukana ilmastoratkaisujen kehittäjinä, joten TKI-rahoituksen turvaaminen leikkaamisen sijaan on välttämätöntä.
Budjettiriihessä tulisikin tehdä erityisesti päätöksiä, joilla edistetään vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamista taakanjakosektorilla, koska niihin kohdistuu EU:lta pakottava vähennysvelvoite ja siitä juontuu kansallisen politiikan tehostamisen tarve. Taakanjakosektori on suurin vähennyskohde hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Jos päästökauppa säilyy yhtä ohjaavana kuin nyt, energiasektorin ja prosessiteollisuuden valinnat vievät vahvasti jo kohti hiilineutraaliutta. Päästökuilun kiinnikurominen toteutuukin päästökauppasektorin toimien ohella karkeasti ottaen taakanjakosektorin päästövähennysten, sekä kivihiilen ja turpeen ulossulkemisen myötä.
Keskeisessä asemassa lisätoimien valinnassa ovat fossiilisen energian käytön vähentäminen kaikissa kohteissa, erityisesti asumisen lämmityksessä (ml. turve pienissä polttolaitoksissa) ja työkoneissa, liikenteen päästöjen vähentäminen sekä toimet maatalouden piirissä. Taakanjakosektorin toimet 50 % vähennyksen saavuttamiseksi tulee toteuttaa jo vuoteen 2030 mennessä, eli viisi vuotta nopeammin kuin Suomen tulee saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa, joten päätöksiä ja toimia tarvitsemme nyt.
Lue lisää: Ilmastopolitiikka, hiilineutraaliustavoite ja budjettiriihi 2021 – ajatuksia ja ehdotuksia