llmastotoimien sosiaalista hyväksyttävyyttä koskeva harkinta tulee ajankohtaisesti erityisesti sitä mukaa, kun ilmastotoimet alkavat vaikuttaa ihmisten arkielämän toiminnallisiin edellytyksiin ja tavoitteisiin. Toisaalta poliittiset prosessit ja ajankohtaiset tilanteet, kuten vaalit, voivat nopeasti kasvattaa ilmastotoimien prioriteettia poliittisella agendalla. Näin kävi Suomessa keväällä 2019 eduskuntavaalien yhteydessä. Selvityshankkeen tarkoituksena oli tunnistaa ja eritellä ilmastotoimien sosiaalisen hyväksyttävyyden kriteereitä yleisesti, ja myös erityisesti sellaisilla ilmastotoimien sektoreilla, joilla on suoria vaikutuksia ihmisten arkielämän ehtoihin, ajankäyttöön ja elämäntapaan.
Hankkeessa tehtiin kirjallisuuskatsaus, joka sisältää kolme eri käsitteellistä elementtiä: 1) Tarkasteltiin käsitettä sosiaalinen hyväksyttävyys ilmastotoimien yhteydessä. Tieteellistä kirjallisuutta sosiaalisen hyväksyttävyyden käsitteellä on toistaiseksi vain vähän suoraan ilmastotoimien alueella, mutta tämän kirjallisuuden havaittiin olevan juuri nyt kasvussa. 2) Tarkasteltiin kestävän järjestelmämurroksen oikeudenmukaisuuteen keskittyvää kirjallisuutta, jossa on avainsana just transition. Oikeudenmukaiseen järjestelmämurrokseen viittaava termi on liitetty usein energiahuollon kysymyksiin, erityisesti energian tuotannon murrokseen, kuten kivihiilivoimaloiden alasajon alueellisiin vaikutuksiin. Just transition -käsite saatetaan liittää myös hyvin toisenlaiseen yhteyteen, kuten alkuperäiskansojen oikeuksiin. 3) Tarkasteltiin soveltuvin osin elinkeinorakenteen muutosta koskevaa kirjallisuutta, jossa järjestelmämurros kohti hiilineutraalia tai vähähiilistä taloutta yhdistetään ilmastotoimiin ja näiden toimien työllisyysvaikutuksiin.
Hankkeessa järjestettiin yksi yhteinen keskustelutilaisuus asiantuntijoille ja kansalaisjärjestöjen edustajille, jonka tulokset esitetään tässä raportissa. Keskustelun sisältö ideoitiin ilmastopaneelin Osallistaminen ilmastopolitiikassa – hankkeen (Järvelä ym. 2018) sosiaalista hyväksyttävyyttä koskevan aikaisemman työpajan pohjalta niin, että otettiin huomioon eduskuntavaalien aikaan, huhtikuussa 2019, vahvasti esiin nousseet teemat. Eduskuntavaalien aikana seurattiin myös valikoidusti valtakunnallista ja paikallista mediaa. Mediaseurannan aineiston hankinnan toteutti Kaiku Helsinki Oy ja aineiston analysoi Jyväskylän yliopiston hanketiimi (ks. liite 1). Hankkeessa toteutettiin lisäksi yksi tapaustutkimus pro gradu -työnä, joka koski Keski-Suomen liiton liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistamisen yhteydessä ideoitua sosiaalisten vaikutusten arviointia (ks. liite 2). Kiitämme kaikkia keskustelutilaisuuteen ja haastatteluihin osallistuneita. Media-aineistosta saatuja ja liikennejärjestelmäsuunnitelman sosiaalisen vaikutuksen arvioinnin tuloksia ei esitellä tämän raportin yhteydessä.
Tämän raportin luvut 2–3 perustuvat kirjallisuuskatsaukseen, jossa aineistona on kansainväliset tieteelliset artikkelit. Luvun 4 ja osin luvun 3 aineistot on kerätty täydentävänä hakuna. Aineistona luvussa 3 ja 4 on kansainväliset ja kotimaiset tieteelliset artikkelit. Sen lisäksi luvussa 4 on käytetty kansainvälisten organisaatioiden (esim. OECD ja ILO) selvityksiä. Kirjallisuuskatsauksessa lähdetään sosiaalisen hyväksyttävyyden käsitteen määrittelystä (luku 2). Sen jälkeen käsite liitetään kestävän ja oikeudenmukaisen järjestelmämurroksen (sustainability transition / transformation tai just transition) tarkasteluun (luku 3). Seuraavassa jaksossa (luku 4) valotetaan järjestelmämurroksen ideaa konkreettisemmin elinkeinorakennemuutosta koskevan tieteellisen kirjallisuuden ja selvitysten valossa. Tässä kirjallisuudessa keskeisellä paikalla on energiasektori. Nousevia teemoja kirjallisuudessa ovat ilmastotoimien työllisyysvaikutukset ja mahdolliset korvaustarpeet haavoittuville ryhmille. Alueellisissa tarkasteluissa korostuu tarve arvioida julkisia tukitoimia, joilla voidaan edistää investointeja uuteen tuotantoon (esimerkiksi uusiutuva energia) ja koulutukseen. Luvussa 5 vedetään yhteen tulokset Tieteiden talossa 3.10.2019 pidetystä asiantuntijoiden keskustelusta. Koko raportin johtopäätökset löytyvät luvusta 6. Johtopäätökset on hyväksytty ilmastopaneelin kokouksessa 13.12.2019.