Taustaa
Suomen ilmastopaneelin lausunto vuoden 2026 talousarvioesityksestä keskittyy niihin momentteihin, joilla on erityistä merkitystä Suomen ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Valtaosa Suomen ilmastotoimien rahoituksesta on muualla kuin ympäristöministeriön momentilla, joten Ilmastopaneeli tuo lausunnossaan esiin Suomen ilmastotavoitteiden ja -velvoitteiden saavuttamiseen liittyviä näkökohtia myös verotuksesta sekä TEMin, MMM:n ja LVM:n hallinnonaloilta. Ympäristöministeriön hallinnonala käsitellään lausunnossa omana kokonaisuutenaan. Muut ilmastonäkökohdat eri hallinnonaloilta jaotellaan päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorin toimien mukaisesti.
Suomen ilmastopaneelin keskeiset näkemykset
Talousarvioesityksessä todetaan aivan oikein, että hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen kotimaisin toimin edellyttää huomattavasti suurempia nettonieluja maankäyttösektorilla, suurempia päästövähennyksiä taakanjakosektorilla sekä teknologisia nieluja. Esityksessä ei kuitenkaan mainita vuoden 2030 EU-velvoitteiden täyttämisen haasteita, vaikka niiden täyttämättömyydellä on taloudellisiakin seurauksia.
Tärkeä huomio talousarvioesityksessä on, että uudet politikkatoimet edellyttävät lisärahoitusta. Vuoden 2025 ilmastovuosikertomuksesta on voitu lukea, että nykyisten ilmastosuunnitelmien toimenpiteille ei ole varattu riittävää rahoitusta. On ymmärrettävää, että talousarvioesityksessä ei ole esitetty rahoitusta kaikille ilmastosuunnitelmaluonnosten toimille, koska suunnitelmat tulevat vielä eduskunnan käsittelyyn ja hallituksen arvioitavaksi. Rahoitusesitykset yhdessä suunnitelmien lisätoimenpiteiden kanssakaan eivät kuitenkaan takaa riittävän suurien päästövähennysten aikaansaamista.
Päästökauppasektori
Päästökauppasektorin päästöt ovat vähentyneet hyvin. Raskaan teollisuuden prosessipäästöjen kehittymisen kannalta on kuitenkin olennaista, että niihin liittyvät prosessitekniset muutosinvestointisuunnitelmat etenevät toteutukseen jatkossa. Sama koskee puhtaaseen sähköön perustuvia vetytalousratkaisuja sekä teknologisia nieluja. Kokonaisuudessaan valtion tuet ja verohelpotukset näiden investointien liikkeelle lähdön tueksi ovat tarpeeseen nähden vaatimattomia. Investoinneilla on kuitenkin keskeinen merkitys Suomen tulevaisuuden kasvun kannalta.
Taakanjakosektori
Ilmastopaneeli on keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaluonnosta (KAISU3) käsittelevässä lausunnossaan todennut, että esitetty toimenpidekokonaisuus on riittämätön taakanjakosektorin päästövähennystavoitteiden varmistamiseksi jo ilman maankäyttösektorin alijäämän siirtymisen riskiä taakanjakosektorille. Kuten KAISU3-luonnoksessakin todetaan, merkittävä osa suunnitelman toimenpiteistä on tukimuotoisia ohjauskeinoja, joiden toteuttaminen riippuu valtion ja EU:n rahoituksesta. KAISU3- luonnoksessa tai talousarvioesityksessä ei esitetä uusia verotuksellisia tai muita taloudellisia ohjauskeinoja. Sen sijaan verotusta lasketaan, jolla on päästöjen lisääntymisen ja valtiontalouden kannalta negatiiviset vaikutukset. Suunnitelman nojautuminen rahoituspohjaltaan epävarmoihin, tukimuotoisiin ohjauskeinoihin lisää riskiä, ettei tavoiteltuja päästövähennyksiä saavuteta erityisesti, kun käytettävissä olevat marginaalit ovat jo valmiiksi pienet.
Maankäyttösektori
Toimenpiteiden kuilu EU:n maankäyttösektorin velvoitteen ja kansallisen ilmastolain mukaisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen on valtava. Talousarvioesityksessä ei ole, kuten ei lausunnoilla olleissa KAISU3- ja energia- ja ilmastostrategialuonnoksissakaan, esitetty sellaisia toimenpiteitä, joilla kuilua voisi uskottavasti kuroa.
EU:n maankäyttösektorin ensimmäisen velvoitekauden (2021–2025) lopputulokseen ei tämä talousarvioesitys ehdi enää vaikuttaa. Siihen liittyvät seuraukset selviävät aikanaan, mutta Suomella olisi mahdollisuus muuttaa suuntaa vuoden 2030 maankäyttösektorin sitovan EU-velvoitteen täyttämiseksi. Talousarvioesityksen toimet eivät kuitenkaan oikaise huolestuttavaa maankäyttösektorin suuntaa mentäessä kohti vuotta 2030.
Toimimattomuuden kustannukset
llmastopaneeli näkee riskinä, että toimimattomuus ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi aiheuttaa jatkossa Suomelle kustannuksia, mikäli maankäyttösektorin ja taakanjakosektorin velvoitteiden tavoitteista jäämiset joudutaan hyvittämään ostoyksiköillä, päästökaupan ylijäämää käytetään tuloutuksen sijaan taakanjakosektorin päästöjen kompensointiin tai RFF-rahoja joudutaan palauttamaan riittämättömien liikennesektorin toimien vuoksi. Maankäyttösektorin velvoitteiden laiminlyömisen taloudelliset seuraukset voivat olla suuria, varsinkin jos niillä on heijastevaikutuksia taakanjakosektorin lisäpäästövaatimuksiin. Tekemättömyys nyt johtaa siihen, että jatkossa toimia pitää tehdä entistä enemmän, kun päästövähennysvaatimukset ensi vuosikymmenellä kasvavat.
Huomioita ympäristöministeriön hallinnonalalta
YM:n tulosalueelle asettama yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoite on 37 Mt CO2-ekv. kasvihuonekaasupäästöt ilman LULUCF-sektoria vuodelle 2026. Sen sijaan TEM:in hallinnonalalla vastaava tavoite on 38 Mt CO2-ekv. KEITO-WEM-skenaariossa päästöt vuonna 2025 ovat 37 Mt CO2- ekv. ja WAM-skenaariossa 38 Mt CO2-ekv. Vuoden 2026 tavoitteen tulisikin olla kuluvaa vuotta kunnianhimoisempi, kun mennään kohti ilmastotavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2030 päästöjen tulisi olla 28,7 Mt CO2-ekv., joten lineaarisen kehityskulun perusteella vuoden 2026 päästötavoitteen ilman LULUCF-sektoria tulisi olla noin 35,5 Mt CO2-ekv.
Toiminnallisena tulostavoitteena on ”hiilineutraaliustavoite on saavutettu, Suomi on hiilinegatiivinen”. Ilmastotoimia rahoitetaan kuitenkin hyvin rajallisesti ympäristöministeriön momentilta, joten tavoitteen saavuttaminen ei ole mahdollista vain YM:n hallinnonalan toimin. Suurin osa PMI Orpon hallituksen tekemistä YM:n hallinnonalalle kohdistuneista ilmastotoimien rahoitusten leikkauksista on toteutunut jo aiemmissa talousarvioissa, kuten kuntien ilmastosuunnitelmien rahoituksen lakkautus sekä monet kotitalouksien energiamurrosta vauhdittaneet tuet.
35.10.21. Eräät luonnonsuojelun menot: METSO ja Helmi
- METSO- ja Helmi-ohjelmien luonnonsuojelun rahoitusta lisätään 1,75 milj., eurolla vuosittain. Rahoituksen vahvistaminen tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista. Metsäsuojelualueiden perustaminen vahvistaa arvion mukaan metsien hiilinielua seuraavasti: Suojelualueiden lisääminen 3 000 ha, 6 000 ha tai 10 000 ha vuodessa (2021–2035), johtaisi puuston osalta 0,08, 0,17 tai 0,28 Mt CO₂ lisänieluun. Toimenpiteen suunta on siis oikea, mutta sen ilmastollinen vaikutus jo tämän vuosikymmenen tarpeisiin nähden vaatimaton.
35.10.22. Eräät ympäristömenot: Kierto- ja biotalouden edistäminen
- Kierto- ja biotalouden edistämiseen on talousarvioesityksessä varattu 0,52 miljoonaa euroa. Määräraha on kokonaisuudessaan vaatimaton kiertotalouden uudistamispotentiaaliin nähden. Ilmastopaneeli korostaa, että kierto- ja biotaloutta tulee edistää siten, että se tukee maankäyttösektorin nettonielun vahvistamista.
35.20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
- Vuoden 2025 lisätalousarviossa esitettiin avustuksia kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen sekä asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseen. Näille KAISU3- luonnoksessa esitetyille päästövähennystoimille ei ole kuitenkaan osoitettu määrärahoja vuoden 2026 talousarvioesityksessä, joten Ilmastopaneeli toivoo, että hallitus esittää tälle KAISU3:n mukaiselle toimelle määrärahoja lisätalousarviossaan.
- Öljylämmityksestä luopumiseen saatavaa korotettua kotitalousvähennystä jatketaan, mutta sen aikaansaama vaikutus on suoria tukia epävarmempi.
- KAISU3-luonnoksessa mainitaan yhtenä liikennesektorin päästövähennystoimenpiteenä taloyhtiöiden latausinfra-avustus, joka toteutettaisiin kampanjamuotoisena vuosina 2026–2027. Tälle ei ole kuitenkaan osoitettu talousarvioesityksessä rahoitusta.
Ilmastopaneelin lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa pdf-tiedostona. Siirry tiedostoon sivun ylälaidasta (esikatsele uudella välilehdellä tai lataa pdf-tiedosto).