Pariisin sopimuksen osapuolina ovat valtiot. Muiden toimijoiden sitominen ilmastotalkoisiin näytteli kuitenkin tärkeää roolia sopimusneuvottelujen aikana, ja Pariisin neuvottelujen lopputuloksena syntynyt rekisteri käsittääkin jo yli 12 000 kaupunkien ja muiden paikallishallintojen sekä yritysten ja kansalaisjärjestöjen antamia lupauksia toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kaiken kaikkiaan tarve sitoa eri yhteiskunnalliset toimijat tiiviimmin ilmastotalkoisiin ja Pariisin sopimuksen toteuttamiseen on kansainvälisesti laajasti tunnustettu asia. Aihetta on tästä syystä mielekästä pohtia myös Suomen ilmastopolitiikan näkökulmasta. Tässä raportissa pohditaan sekä kansalaisten että kaupunkien ja yhteisöjen mahdollisuuksia tarttua ilmastotoimiin ja etsitään konkreettisia keinoja kansalaisten aktivoimiseen ja kaupunkien valintojen edistämiseen. On tärkeätä, että ilmastopolitiikan toimijoiden joukko laajenee.
Kestävän kehityksen local agenda -ajattelun mukaisesti on perusteltua ajatella, että ilmastopolitiikan toimeenpanossa monilla toimijoilla on vuosien ja vuosikymmenten mittaan kasvava
rooli. Osallistamisen tavoite kuuluu tärkeänä osana ilmastopolitiikan strategiseen ajatteluun, mikä ilmenee mm. Suomen ilmastolaissa, jossa osallistamisen tavoitetoimijoiksi määritetään eduskunta ja yleisö (Ilmastolaki § 1). Siirtyminen osallistamisen yleisestä strategisesta ajattelusta toimenpiteiden laadintaan edellyttää kokonaisnäkemystä siitä, ketkä ovat avaintoimijoita ilmastopolitiikan tehokkuuden kannalta. Näiden toimijoiden kartoitus voi sinänsä vahvistaa politiikan toimeenpanoa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä tuomalla näkyviksi uusia toimintakenttiä, joissa pitkäjänteinen ilmastotoimien suunnittelu ja toimeenpano on mahdollista.