Liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2013 noin 12,0 Mt, mikä vastaa noin 23 % Suomen kokonaispäästöistä. Liikenteen osuus kokonaispäästöistä on kasvanut viime vuosina teollisuuden ja energiantuotannon päästöjen pienentyessä. Näin ollen liikenteen päästöjen kehitys korostuu arvioitaessa Suomen mahdollisuuksia saavuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet. Liikenteen hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää vuoden 1990 tasosta vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Sekä aiempien VTT:n ennusteiden, että tämän selvityksen mukaan liikenteen päästöt pienenevät peruskehityksessä noin neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä ja kolmanneksella vuoteen 2050 mennessä, joten uusia toimenpiteitä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tämän selvityksen tavoitteena oli tuottaa poliittiseen päätöksentekoon selkeää tietoa liikkumis- ja kuljetustarpeeseen, -tottumuksiin ja -tekniikkaan vaikuttavista toimenpiteistä ja toimenpiteiden päästövähennyspotentiaalista ja taloudellisista vaikutuksista. Tarkoituksena on koota olemassa olevaa tietoa kokonaisuuden hahmottamiseksi. Selvityksen tutkimuskysymys on: millä toimenpiteillä liikenteen päästötavoitteet voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti?
Liikenteen hiilidioksidipäästöjen tulevan kehityksen ennakointiin kehitettiin skenaariotyökalu. Työkalu on Excel-malli, joka yhdistää väestön ja yhdyskuntarakenteen ennakoinnilla tuotettavan henkilöliikennesuoritearvion VTT:n ja Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tekemään henkilöliikenteen päästömalliin, joka perustuu autokannan muutoksiin. Skenaariotyökalu tuottaa kokonaisskenaariot vuosille 2030 ja 2050. Henkilöautojen päästöjen kehitykselle saadaan tiedot autokannasta, suoritteista, energiankulutuksesta ja päästöistä myös näiden vuosien välillä. Kuljetusten osalta kehitettiin yksinkertaisempi Excel-malli.
llmastopaneelin suosituksen mukaisessa kehityksessä ihmisten ja tavaroiden liikkuvuutta ei rajoiteta, mutta yhdyskuntarakenteen kehittämisen myötä liikkumistarve pienenee hieman. Yhdyskuntarakenteen kehittämisellä ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämistoimilla on saatava aikaan merkittävä muutos ihmisten liikkumistottumuksissa. Henkilöautojen kulkutapaosuus tulisi saada laskemaan nykyisestä 59 prosentista 51 prosenttiin vuonna 2030 ja 38 prosenttiin vuonna 2050. Tähän tarvitaan noin 11 mrd. € panostukset, mutta saavutettavat hyödyt ovat n. 14 mrd. € ja päästövähennysten kustannukset ovat -170 €/t.
Myös henkilöautojen käyttötapa muuttuu suosituksen mukaisessa kehityksessä kimppakyytien ja yhteiskäyttöautojen voimakkaan lisäämisen myötä. Tähän tarvitaan noin 1 mrd. € panostukset, mutta saavutettavat hyödyt ovat n. 9 mrd. € ja päästövähennysten kustannukset ovat -950 €/t. Henkilöautojen käyttötapojen muutos on selvästi kustannustehokkain toimenpidekokonaisuus.
Uusien henkilöautojen energiankulutuksen pitäisi puolestaan puolittua nykyisestä. Vuonna 2050 ei enää myydä perinteisiä bensiini- tai dieselautoja, vaan tiukkojen päästörajojen saavuttamiseksi kaikki autot ovat hybridiautoja. Etanolia käyttävien flex-fuel -autojen osuus uusista autoista on 20 %, samoin kuin dieselhybridiautojen. Ladattavien hybridien osuus on 40 %, akkusähköautojen 15 % ja vetyautojen 5 % uusista henkilöautoista vuonna 2050. Polttoaineiden osalta uusiutuvan etanolin osuus bensiinin energiasisällöstä on suosituksen mukaisessa kehityksessä 15 % vuonna 2030 ja 25 % vuonna 2050. Uusiutuvan dieselin osuutta puolestaan kasvatetaan merkittävästi 15 prosenttiin vuonna 2030 ja 50 prosenttiin vuonna 2050. Näihin muutoksiin tarvitaan noin 5 mrd. € panostukset ja saavutettavat hyödyt ovat n. 1 mrd. € ja päästövähennysten kustannukset ovat 190 €/t.
Kuljetusten päästöjen vähentämiseen tarvitaan puolestaan noin 4,4 mrd. € panostukset ja saavutettavat hyödyt ovat n. 1 mrd. € ja päästövähennysten kustannukset ovat 160 €/t. Kuljetusten päästöjen vähentämisessä korostuu yritysten yhteistyöllä saavutettava energiatehokkuuden parantaminen.