Suomen metsät ovat tuoreimman metsävaratiedon ja kasvihuonekaasuinventaarion mukaan muuttuneet päästölähteeksi. Uutta tilannetta ei voida ohittaa olankohautuksella ja jatkaa metsien hyödyntämistä entiseen tapaan. Kyse ei ole vain Suomen ilmastotavoitteista, vaan myös metsäsektorin liiketoimintaa rajoittavasta ja Suomeen tehtävien investointien vetovoimaa vähentävästä ongelmasta.
Ylivoimaisesti merkittävin syy metsien hiilinielun hupenemiseen on ollut hakkuiden suuri määrä. Samanaikaisesti metsien kasvu on hidastunut, puun saatavuus on heikentynyt ja hinnat ovat nousseet.
Runkopuun hakkuut olivat vuonna 2011 noin 60 miljoonaa kuutiometriä, ja vuosina 2021–2023 Suomen metsiä hakattiin keskimäärin 74,7 miljoonaa kuutiometriä. Samalla metsien hiilinielu on huvennut 34 miljoonalla tonnilla. Hakkuumäärien kasvu on aiheuttanut noin 80 prosenttia nielun heikkenemisestä.
Kesällä 2023 julkaistu ilmasto- ja energiastrategian perusskenaario viitoitti tämän vuosikymmenen loppupuolelle yli 80 miljoonan kuutiometrin vuosihakkuita. Metsät olisivat silloin vuosittain yli 10 miljoonan hiilidioksidiekvivalentin päästölähde, ja koko maankäyttösektori tuottaisi yli 20 miljoonan tonnin vuosittaiset päästöt. Se olisi niin Suomen ja Euroopan unionin ilmastotavoitteiden kuin metsäalan tulevaisuudenkin kannalta vastuutonta.
Myös jatkuvasti lisääntyneet ojitettujen suometsien maaperän hiilidioksidipäästöt pienentävät metsien hiilinielua. Ilmaston lämmetessä ojitettujen soiden turve hajoaa kiihtyvää vauhtia, ja vuonna 2023 niiden päästöt olivat jo 14 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Tuhansiksi vuosiksi turpeeseen varastoituneen hiilen vapautuminen vastaa fossiilisia päästöjä. Suometsien ojituksen tavoitteena on ollut puuntuotannon lisääminen, joten päästöt johtuvat metsätaloudesta.
Liikenteeseen verrattuna suometsien maaperäpäästöt ovat jo puolitoistakertaiset. Liikenteen päästöjen ennakoidaan vähenevän noin kolmanneksen vuoteen 2030 mennessä. Ojitettujen turvemaiden päästöt sen sijaan vain kasvavat, ellei korjaaviin toimiin ryhdytä.
Suomi haluaa olla kestävän biotalouden maa, mutta suomalaisten puutuotteiden ekologinen kestävyys näyttää nyt kyseenalaiselta. Osa metsäteollisuuden asiakkaista ei halua puuta päästöjä aiheuttavalta alueelta. Vastuulliselta valtiolta ja siellä toimivilta yrityksiltä odotetaan enemmän.
Metsien muuttuminen päästölähteeksi vaarantaa ensi vuosikymmenellä avautuvat taloudelliset mahdollisuudet. Teknologian tutkimuskeskus VTT on arvioinut, että biopohjaisen hiilidioksidin talteenotto sellutehtailta ja bioenergiavoimaloista voi olla miljardien eurojen arvoista liiketoimintaa.
Talteen otetusta hiilidioksidista voidaan valmistaa muun muassa ilmastoystävällisiä polttoaineita. Esimerkiksi tuulisähköllä tuotetusta vedystä ja talteen otetusta hiilidioksidista saadaan jalostettua metaania, metanolia ja muita synteettisiä polttoaineita, jotka auttavat vähentämään liikenteen hiilidioksidipäästöjä.
Tuotteiden pääsy vähähiilisyyttä edistäville polttoainemarkkinoille edellyttää, että raaka-aine täyttää jatkossa EU:ssa määriteltävät kestävyyskriteerit. Varmuus kestävyyskriteerien täyttymisestä on tärkeää myös hiilidioksidin muuhun hyötykäyttöön ja hiilen pysyvään varastointiin investoiville toimijoille.
Metsiä koskevat epäilyt saattavat vaikeuttaa myös korkeamman jalostusasteen metsätuotteiden valmistukseen tarvittavia investointeja.
Sekä ilmaston että talouden kannalta on tärkeää kehittää Suomeen vähemmästä puusta entistä korkeamman jalostusasteen tuotteita, jotka on tuotettu ympäristön kannalta kestävästi.