Valtioneuvoston kanslian tilaaman selvityksen tarkoitus oli hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti arvioida tiedepaneelien roolia hallituksen työn tukena ja hallitusohjelman toimeenpanossa. Arvioinnin kohteena olivat Ilmastopaneelin lisäksi Luontopaneeli, Metsäbiotalouden tiedepaneeli ja Kestävyyspaneeli. Tiedepaneelit ovat päätöksentekoa tukevia riippumattomia monitieteisiä asiantuntijaelimiä, jotka kokoavat ja välittävät tutkimustietoa sekä antavat politiikkasuosituksia.
Selvitykseen haastateltujen yleinen arvio oli, että paneelit ovat toimineet resursseihin nähden erittäin aktiivisesti. Vaikuttavuuden katsottiin olevan suurinta hallitusohjelman ja ministeriöiden esivalmistelun vaiheissa ja lausuntojen painottuvan eduskunnan päätösvaiheeseen. Selvitys antaa myös suosituksia siitä, miten paneelin toimintaa voitaisiin kehittää vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Ilmastopaneeli on erityisen vaikuttava ja aktiivinen
Kaikkia neljää tiedepaneelia on tarkasteltu selvityksessä mahdollisimman yhteneväisesti, vaikka erityisesti Ilmastopaneeli ja Luontopaneeli poikkeavat muista monelta osin. Niiden taustalla ovat Suomen kansainväliset sitoumukset ilmasto- ja luontopolitiikan osalta. Ilmastopaneelin ja Luontopaneelin lakeihin ja asetuksiin kirjattu säädöspohja erityistehtävineen on juuri uudistettu ja ehtinyt vakiintua siten, että selvityksen mukaan sitä ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa.
Selvityksessä mainitaan, että erityisesti Ilmastopaneeli on saavuttanut yleisesti tunnetun, tunnustetun ja vaikuttavan roolin valtiollisessa päätöksenteossa ja julkisuudessa.
Ilmastopaneelista on julkaistu useita ulkoisia arviointeja: vuonna 2013 arviointi ensimmäisestä kaksivuotiskaudesta, 2019 ensimmäisen ilmastolain mukaisen kauden arviointi ja 2023 toisen ilmastolain mukaisen kauden arviointi.
Lisätietoja:
Aiheesta lisää: