Ilmastopaneeli on selvittänyt parhaat keinot siihen, miten kansalaiset osallistetaan mukaan ilmastotoimiin. Osallistamisen hankkeessa pohdittiin ensimmäistä kertaa myös ilmastotoimien vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.
Lähes 70 prosenttia hiilidioksidipäästöistä syntyy kulutuksesta. Miten houkutella ihmiset kuluttamaan vastuullisemmin ja tukemaan ilmastopolitiikan kehittämistä? Ilmastopaneeli on tunnistanut kolme ehtoa, jotka edistävät kansalaisten osallistamista ilmastopolitiikkaan ja -tekoihin: tarvitaan vuorovaikutusta, innostumista ja kokemus osallisuudesta.
Esimerkiksi vuorovaikutuksellisuuteen voi vaikuttaa seuraavasti: jos luvataan kuulla kansalaisia, he odottavat, että heidän sanomallaan on vaikutusta.
”Kansalaisen on koettava, että juuri minun panokseni on tärkeä ja tervetullut”, Osallistaminen ilmastopolitiikassa -hankkeen päätutkija ja yksi Ilmastopaneelin tuoreen raportin kirjoittajista, yhteiskuntapolitiikan professori Marja Järvelä Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Hänen mukaansa on erityisen tärkeää, että ihmisiä ei ajatella pelkästään kuluttajina.
”Olemme muutakin kuin kuluttavia yksilöitä. Mikäli ilmastotoimiin halutaan osallistuvampaa ja yhteisöllisempää otetta, ihmiset olisi syytä nähdä kuluttajien sijaan kansalaisina”, Järvelä sanoo.
Pitkäkestoinen osallisuuden kokemus ja aito yhteys vaikuttamisen kanaviin
Kiireinen arki vaikeuttaa kansalaisten osallistumista ilmastopolitiikkaan ja arjen ilmastotekojen tekemistä, minkä vuoksi aktiiviseen ilmastokansalaisuuteen tarvitaan erityistä motivaatiota.
”Kun kansalainen esimerkiksi keskusteluun osallistuessaan ei yleensä saa käsiinsä valmista tuotetta paketissa, on selvitettävä, miten kansalaisia innostetaan osallistumaan”, Järvelä sanoo.
Osallistamisen pitäisi tuottaa myös pitkäkestoista osallisuuden kokemusta.
”Osallisuus tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että ihminen tai ihmisryhmä voi nähdä itsensä todellisena neuvotteluosapuolena ilmastotoimissa – tilanteesta ja asiasta riippuen joko suoraan tai edustuksellisesti”, Järvelä sanoo.
Aito yhteys todellisiin vaikuttamisen kanaviin on ensiarvoisen tärkeää.
”Uudenlainen, osallisuutta edistävä ilmastokansalaisuus edellyttää sitä, että kehitämme vuorovaikutteisia kanavia, joissa tieteellisellä tiedolla ja kestävillä hyvinvointitavoitteilla on keskeinen asema”, Järvelä jatkaa.
Ilmastotoimien hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia arvioitiin ensimmäistä kertaa
Terveysvaikutukset ovat yksi ilmastotoimien monista sivuvaikutuksista. Kun ilmastotoimet vaikuttavat kansalaisten arkeen yhä enemmän esimerkiksi liikenteen kulkutapamuutosten tai uusien ravintosuositusten seurauksena, kansalaiset tarvitsevat tukea arjen muutosten toteuttamiseen.
Kansalaisten omat ilmastotoimet voivat tuottaa terveyshyötyjä esimerkiksi pyöräilyn, kävelyn ja ruokavalion kasvispainotteisuuden lisäämisen avulla.
”Sosiaali- ja terveysala on tärkeää osallistaa mukaan ilmastonmuutoksen hillintään, sillä he työskentelevät lähellä ihmisten arkea. He voivat auttaa kansalaisia esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa”, Järvelä sanoo.
Ilmastonmuutoksen suorien vaikutusten sijaan hankkeen päähuomio kohdistettiin keskusteluissa ilmastotoimien hyvinvointi- ja terveysvaikutuksiin.
”Näkökulma on uusi, sillä tähän mennessä on arvioitu pääasiassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia elinympäristöihin”, Järvelä sanoo.
Vuonna 2016 käynnistetyssä Ilmastopaneelin selvitys- ja keskusteluhankkeessa tarkasteltiin osallistamisen käsitettä, tavoitteita sekä keinoja ilmastopolitiikassa. Hankkeessa painotettiin erityisesti ilmastotoimien terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ja niiden arviointia. Hankkeessa tehtiin kirjallisuuskatsaus, kaksi aiheeseen liittyvää pro gradu -tutkimusta ja järjestettiin kolmen työpajan sarja. Työpajoihin osallistui ilmasto- ja energiatutkijoita, hallinnon edustajia sekä toimijoita kansalaisjärjestöistä ja yhdistyksistä.
Ilmastopaneeli lyhyesti
Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelissa on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Paneelin puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen. Työtä avustaa kaksihenkinen sihteeristö. 2016-2019 on käynnissä Valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin ensimmäinen toimikausi.
Ilmastopaneelin raportti: Osallistaminen ilmastopolitiikassa
Lisätietoja:
Marja Järvelä, yhteiskuntapolitiikan professori, Jyväskylän yliopisto
+358 40 805 4141