Suomen ilmastopaneeli on kehittänyt laskurin, jonka avulla kuka tahansa voi laskea ja vertailla eri käyttövoimien autojen päästöjä ja kustannuksia. Ilmastopaneelin esimerkkilaskelmista selviää, että sähköauto päihittää muut autotyypit sekä kustannuksissa että päästöissä parhaimmillaan jo viidessä vuodessa.
Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 edellyttää henkilöautoliikenteen päästöjen puolittumista vuoteen 2030 mennessä. Keskeisin keino päästöjen vähentämiseen on henkilöautojen käyttövoimien vaihtaminen mahdollisimman vähäpäästöisiin ja ilmastokestävien biopolttoaineiden ohjaaminen raskaaseen liikenteeseen.
Suomen ilmastopaneeli on kehittänyt laskurin, joka tuo yhteen tiedot sähköautojen päästöistä ja kustannuksista. Osoitteessa Ilmastopaneeli.fi/autokalkulaattori kuka tahansa voi käydä laskemassa ja vertailemassa eri autotyyppien päästöjä ja kustannuksia. Laskurissa voi määrittää vuosittaiset ajokilometrit, valita vertailtavat autotyypit ja seurata, miten päästöt ja kustannukset kehittyvät käyttövuosien kuluessa.
”Autokalkulaattori yhdistää hyvin moninaisen muuttujien joukon, jolla eri käyttövoimien omaavien autojen päästö- ja kustannusvaikutuksia voidaan nyt arvioida kansainvälisestikin katsoen ainutlaatuisella tavalla. Laskuri tuo selkeästi esiin sähköauton päästöedut ja biopolttoaineista etanolin ja biodieselin rajallisuuden vähähiilisen liikkumisen ratkaisussa”, Suomen ympäristökeskuksen professori ja Ilmastopaneelin jäsen Jyri Seppälä kertoo.
Keskikokoiseen bensa-autoon verrattuna saman autotyypin sähköauton päästöt ovat jo tavanomaisella vuosiajolla lähes 60 prosenttia pienemmät 15 käyttövuoden jälkeen
Suomen ilmastopaneeli on hahmotellut autolaskurilla esimerkkilaskelmia päästö- ja kustannuseroista: ajoneuvon elinkaaren aikana syntyvien päästölaskelmien mukaan sähköauton valmistuksen päästöt ovat suurimmat. Sen sijaan sähköauton käytön päästöt ovat alhaiset: 14 000 kilometrin vuosiajolla muiden autovaihtoehtojen päästöt nousevat selvästi nopeammin kuin sähköautojen päästöt. Keskikokoinen bensiiniauto aiheuttaa jo kolmen vuoden kohdalla suuremmat päästöt kuin vastaavan autotyypin sähköauto, jonka akkukoolla voi ajaa vajaan 300 kilometrin ajon kesäolosuhteissa. Kun autoa on käytetty 15 vuotta, sähköauton aiheuttamat päästöt (18 hiilidioksiditonnia) ovat jo 59 prosenttia pienemmät kuin bensiiniauton päästöt (44 hiilidioksiditonnia).
Kun ajokilometrit kasvavat 30 000 kilometrin vuositasolle, sähköauton rooli päästöjen vähentämisessä korostuu. Tällöin sähköauton päästöt ovat 15 vuoden jälkeen 67 prosenttia pienemmät kuin bensiiniautossa. Myös muut käyttövoimat jäävät sähköauton taakse: diesel-autoon verrattuna sähköauton päästövähennys on 62 prosenttia. Kaasuautoon verrattuna päästövähennys on 47 prosenttia silloin, kun puolet kaasusta on biokaasua. Ladattavaan hybridiin verrattuna sähköauton päästövähennys on 44 prosenttia.
Sähköauto on edullisempi 5–8 vuoden käytön jälkeen
Jos verrataan tavallisen bensiiniauton kustannuksia sähköautoon, sähköauton kustannukset ovat bensiiniautoa alemmat viiden vuoden päästä. Laskelmassa ajoa on 20 000 kilometriä vuodessa, ja vertailukohteena on varustelultaan sähköautoa vastaava bensiiniauto. Kun sähköautoa verrataan 20 000 vuosittaisella ajokilometrillä perusvarustelutason bensiiniautoon, sähköauton käyttö muuttuu bensiiniautoa halvemmaksi kahdeksan vuoden jälkeen.
”Suomalaisilla autoilla ajetaan keskimäärin 14 000 kilometriä vuodessa. Päästöhyödyt keskiarvoajokilometreihin suhteutettuna saavutetaan sähköautolla jo alle viidessä vuodessa. Kustannushyödytkin kääntyvät saman autotyypin vertailussa sähköauton eduksi selvästi alle kymmenessä vuodessa, jos akuston koko on sähköautossa maltillinen. Sähköautojen hankintahinnan lasku tulee voimistamaan jatkossa kustannushyötyä merkittävästi”, Tampereen yliopiston apulaisprofessori ja Ilmastopaneelin jäsen Heikki Liimatainen sanoo.
Akkujen hinnat ja valmistuksen aikana syntyvät päästöt sähköautojen haasteena
Sähköautojen haasteena pidetään akkujen korkeaa hintaa sekä niiden valmistuksessa syntyviä päästöjä. Akkujen vuoksi sähköautojen valmistuksen päästöt ovatkin suuremmat kuin samankokoisen polttomoottoriauton päästöt.
Noin puolet akkujen päästöistä syntyy valmistuksessa käytetystä sähköstä. Sähkön tuotannon päästökertoimen on ennustettu pienenevän suurimmassa osassa akkuja valmistavista maista: jos päästökerroin pienenee yli 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, akkujen valmistuksen päästöt vähenevät 17 prosenttia. Jos taas sähkö tehdään päästöttömästi, akkujen päästöt laskevat 50 prosentilla per kilowattitunti.
Jos sähköautot yleistyvät, akkujen kierrätystoiminta paranee. Tehostuvan kierrätyksen on arvioitu pienentävän akkujen elinkaaripäästöjä noin 7–17 prosenttia. Auton akuille on myös näköpiirissä toinen elämä autovaiheen jälkeen sähkövarastoina.
Myös akkuteknologian uskotaan kehittyvän. Akkujen energiatiheydellä kuvataan akun varastoimaa energiakapasiteettia. Tulevaisuudessa akkujen energiatiheys voi kasvaa 50 prosenttia alle kymmenessä vuodessa. Myös akkujen käyttöikä kasvaa tulevaisuudessa.
Fakta: Sähköautoissa suurin potentiaali
- Sähköauto on varteenotettava osaratkaisu päästöttömään henkilöautoliikenteeseen, koska sähkö on mahdollista saada vähäpäästöiseksi uusiutuvien energianlähteiden ja ydinvoiman avulla. Sen määrää ei myöskään rajoita kestävän raaka-ainepohjan rajallisuus.
- Sähköautojen akkujen valmistuksessa käytetyistä tietyistä metalleista, kuten litiumista, voi tulla maailmassa niukkuutta sähköautojen yleistymisen vuoksi. Siitä huolimatta sähköautojen skaalauspotentiaali on nähty kaikkein suurimpana vähähiilisessä liikenteessä.
- Ajoneuvojen energiatehokkuuteen vaikuttavat ajoneuvojen paino ja ilmanvastus. Mitä pienemmän kokoluokan autosta on kyse, sitä parempi sen energiatehokkuus on.
- Myös taloudellinen ajotapa on keino vaikuttaa autoilun energiankulutukseen ja kustannuksiin.
- Päästö- ja kustannushyödyt kasvavat, jos autoilu yhdistetään kimppakyyteihin, joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.
Ilmastopaneelin autolaskuri: Ilmastopaneeli.fi/autokalkulaattori
Ilmastopaneelin politiikkasuositus: Sähköautoilla suurin vähennys päästöihin – pian myös kilpailukykyiseen hintaan >>
Ilmastopaneelin raportti: Autolaskurin käyttöopas ja laskennan perusteet >>
Medialle julkaisuvapaita kuvia: Autolaskurin esimerkkilaskelmat sekä kuva sähkö- ja polttomoottoriautojen valmistuksen ja akuston kokonaispäästöistä >>
Lisätietoja:
Jyri Seppälä
professori, Suomen ympäristökeskus
Ilmastopaneelin jäsen
puh. 040 740 1708
Heikki Liimatainen
apulaisprofessori, Tampereen yliopisto
Ilmastopaneelin jäsen
puh. 040 849 0320
Markku Ollikainen
professori, Helsingin yliopisto
Ilmastopaneelin puheenjohtaja
puh. 050 415 1201
Joonas Munther (laskurin toiminta)
tutkija, Suomen ympäristökeskus
puh. 02 95 251 435
Ilmastopaneeli
Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelissa on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Paneelin puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen. Työtä avustaa kaksihenkinen sihteeristö. Vuosina 2016-2019 on käynnissä ensimmäinen valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toimikausi. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012-2015. Twitter: Ilmastopaneeli1