Tieliikenteessä on merkitystä millä kilometrit ajetaan – sähköajoneuvojen päästö- ja kustannushyödyt konkretisoituvat ennakoitua aiemmin

Täyssähköiset henkilöautot aiheuttavat alle kolmessa vuodessa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavat bensiinikäyttöiset henkilöautot. Kustannushyödyt kääntyvät sähköauton eduksi selvästi alle kymmenessä vuodessa, jos akuston koko on sähköautossa maltillinen. Suurilla 30 000 kilometrin ajokilometreillä sähköauton taloudellinen etu saavutetaan jo alle viidessä vuodessa.

Suomen ilmastopaneelin luoman Autokalkulaattorin taustatiedot on päivitetty. Autokalkulaattori on päästö- ja kustannuslaskuri, jonka avulla voi vertailla eri käyttövoimilla toimivien henkilöautojen elinkaaripäästöjä ja hintaa. Autokalkulaattorin pohjalta tehty henkilöautojen päästö- ja kustannuslaskuri löytyy omana erillisenä julkaisunaan myös Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkosivuilta.

”Päivitettyjen tietojen perusteella tehtyjen laskemien mukaan täyssähköiset henkilöautot aiheuttavat keskiarvokilometreillä ajettuna jo alle kolmessa vuodessa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin vastaavat bensiinikäyttöiset henkilöautot.  Syynä on akkujen valmistuksen päästöjen lähes puoliutuminen ja sähköntuotannon päästöjen odotettua nopeampi päästövähennyskehitys”, kertoo Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.

”Henkilöautojen päästö- ja kustannuslaskurin laskelmat osoittavat, että esimerkiksi keskikokoiseen bensa-autoon verrattuna saman autotyypin sähköauton kasvihuonekaasupäästöt ovat jo tavanomaisella vuosiajolla lähes 60 prosenttia pienemmät 10 käyttövuoden jälkeen. Aikaisemmin sama päästöetu saavutettiin 15 käyttövuoden jälkeen”, kertoo professori Heikki Liimatainen Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä.

Hallitusneuvotteluissa esillä ollut biopolttoaineiden käytön vähentäminen jakeluvelvoitteessa lisäisi sähköauton ja polttomoottoriauton kasvihuonekaasupäästöjen välistä eroa entisestään sähköautojen hyväksi.

Akkujen valmistuksen aikana syntyvät päästöt laskussa – akkujen hinnat edelleen haasteena

Sähköautojen haasteena pidetään akkujen korkeaa hintaa sekä niiden valmistuksessa syntyviä päästöjä. Akkujen vuoksi sähköautojen valmistuksen päästöt ovatkin suuremmat kuin samankokoisen polttomoottoriauton päästöt.

Akkujen valmistuksen päästöt ovat vähentyneet viime vuosina nopeasti. Vielä 3 vuotta sitten tieteellisten julkaisujen perusteella akkujen valmistuksen arveltiin aiheuttavan noin 115 kilogramman hiilidioksidikiloekvivalentin päästön jokaista valmistettua akun kilowattituntia kohti, kun sen nyt arvellaan olevan keskimäärin noin 70 kg CO2-ekv./kWh. Myönteisen kehityksen taustalla on akkujen valmistuksessa käytetyn sähkön tuotannon päästöjen nopea väheneminen ja akkuteknologian kehittyminen. Noin puolet akkujen valmistuksen päästöistä johtuu käytetyn sähkön päästöistä. Akkujen valmistuksen päästöt tosin vaihtelevat suuresti valmistusmaasta riippuen, Euroopassa niiden ollessa alhaisimmat.

Kun sähköautot yleistyvät, akkujen kierrätystoiminta paranee. Tehostuvan kierrätyksen on arvioitu pienentävän akkujen elinkaaripäästöjä noin 7–17 prosenttia. Auton akuille on myös näköpiirissä toinen elämä autovaiheen jälkeen sähkövarastoina.

Myös akkuteknologian uskotaan kehittyvän jatkossakin hyvin. Akkujen energiatiheydellä kuvataan akun varastoimaa energiakapasiteettia. Tulevaisuudessa akkujen energiatiheys voi kasvaa 50 prosenttia alle kymmenessä vuodessa. Myös akkujen käyttöikä kasvaa tulevaisuudessa. Lisäksi on nähtävissä uudenlaista autoihin soveltuvaa akkuteknologiaa (esimerkiksi suola-akut), joka ei ole enää riippuvainen kriittisistä mineraaleista. Niiden avulla sähköautojen skaalautuvuus onnistuu globaalisti uudella tavalla ja akkuihin liittyviä ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi.

Sähköautojen hankintahintojen odotetaan laskevan lähivuosina

Esimerkkilaskelmien mukaan sähköautojen rooli päästövähennyksissä ja kustannusten minimoinnissa korostuu, kun ajokilometrit kasvavat selvästi yli tavanomaisen 14 000 kilometrin vuosiajon.

Kustannushyödyt kääntyvät saman bensa-sähkö-autotyypin vertailussa sähköauton eduksi selvästi alle kymmenessä vuodessa, jos akuston koko on sähköautossa maltillinen.  Suurilla 30 000 kilometrin ajokilometreillä sähköauton taloudellinen etu saavutetaan jo alle viidessä vuodessa.

Uusien täyssähköautojen hankintahinnat eivät ole juurikaan muuttuneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Komponenttien paremman saatavuuden ja kiristyvän kilpailun seurauksena hintojen odotetaan laskevan selvästi viimeistään vuonna 2024. Hankintahinnan alentumisen seurauksena sähköautoilun edullisuus korostuu.

”Nykyisten hankintahintojen ja sähkön hintojen asettumisen seurauksena sähköautojen kustannushyödytkin tulevat hyvin näkyviin jo tavanomaisilla ajokilometreillä eli noin 14 000 km/vuosi”, toteaa Tampereen yliopiston ja Vernen professori Heikki Liimatainen.

Kotimaan liikenne tuottaa reilun viidenneksen kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöistä noin 95 % muodostuu tieliikenteessä ja tieliikenteen päästöistä yli puolet syntyy henkilöautoilusta. Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää vähintään henkilöautoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittumista vuoteen 2030 mennessä. Yksi keskeinen keino tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi on henkilöautojen käyttövoimien vaihtaminen mahdollisimman vähäpäästöisiin käyttövoimiin ja ilmastokestävien biopolttoaineiden ohjaaminen raskaaseen liikenteeseen.

Lisätietoja

  • Autokalkulaattori
  • Päivitetty Autokalkulaattori sekä Traficomin verkkosivuilta löytyvät henkilöautojen päästö- ja kustannuslaskuri sekä uusi paketti- ja kuorma-autojen päästö- ja kustannuslaskuri julkaistiin ”Vaihtoehtoiset käyttövoimat tieliikenteessä” -tilaisuudessa tiistaina 6.6. klo 9-11. Tilaisuuden tallenne löytyy Tiedekulman verkkosivuilta.
  • Laskureiden käyttöopas ja laskennan perusteet (pdf)
  • Jyri Seppälä, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen professori, , puh. 040 740 1708 (ajoneuvojen elinkaariset päästöarviot)
  • Heikki Liimatainen, professori, Liikenteen tutkimuskeskus Verne,
  • Joonas Munther, tutkija, Suomen ympäristökeskus, (laskennan tekninen osuus)
  • Outi Ampuja, johtava asiantuntija, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom,