Suomen ilmastopaneelin näkemykset
Lausuntopyynnön kohteena oleva työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan luku 32.20 Uudistuminen ja vähähiilisyys pitää sisällään useita momentteja, joilla on keskeinen yhteys hiilineutraaliustavoitteen edistämiseen, mukaan lukien uusiutuvan energian edistämiseen, energiatehokkuuteen, innovaatioihin, TKI-toimintaan ja julkisen sähköisen latausinfran edistämiseen liittyvät kohdat. Tässä lausunnossa keskitytään luvun 32.20 energiaan ja ilmastotavoitteisiin liittyviin asioihin, ja niiden vaikutukseen ilmastotavoitteiden ja puhtaan siirtymän edistämisessä. Lisäksi tunnistetaan muutama keskeinen kipupiste.
Ilmastopaneelin keskeisimmät huomiot budjetista ja sen kipukohdista
Vihreän siirtymän edistäminen erityisesti puhtaan energian, sähköistymisen ja vetytalouden osalta, sekä energiakäytön tehostaminen ovat TEM:n hallinnonalan avainteemoja Suomen 2030 ilmastotavoitteiden sekä 2035 hiilineutraaliustavoitteen kannalta. Hallituksen linjaus ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien suurten investointien verotuesta on oikeansuuntainen toimi, jolla luodaan Suomesta kiinnostavaa ja innovatiivista investointiympäristöä, ja näin mahdollistetaan vihreän siirtymän investointien positiiviset vaikutukset Suomen kansantaloudelle.
Yleisellä tasolla vuoden 2025 talousarvio herättää kuitenkin huolen ilmastotoimien rahoituksen riittävyydestä; Ilmastopaneeli peräänkuuluttaa hallituksen arviota siitä, miten suunniteltu rahoitus riittää toteuttamaan ilmastolain mukaiset suunnitelmat ja ilmastolain sekä EU-velvoitteiden mukaiset tavoitteet. Ilmastovuosikertomus 2024 toteaa yksiselitteisesti, että ilmastolain mukaisten suunnitelmien toimeenpanoon ei ole ohjattu tarvittavia resursseja. Ilmastopaneeli pitää tilannetta huolestuttavana, varsinkin kun nykypolitiikalla ei olla saavuttamassa tarvittavia päästövähennyksiä ja nielun lisäystä, kuten viimeisimmät perusskenaariolaskelmat (PEIKKO WEM-skenaariot), epävarmuusnäkökohdat huomioon ottaen, osoittavat.
TEM:n tulosalueelle asettama yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoite on 40Mt CO2-ekv. kasvihuonekaasupäästöt ilman LULUCF-sektoria vuodelle 2025. Viimeisimmät PEIKKO-skenaariomallinnukset osoittavat, että jo lähiajalle tarvittaisiin kunnianhimoisempi tavoite, sillä PEIKKO WEM-skenaarioissa päästöt ilman LULUCF-sektoria ovat noin 37-38Mt CO2-ekv. vuonna 2025. Näin siitä huolimatta, että PEIKKO WEM-skenaarioissa ei ole otettu huomioon vielä hallituksen päätöksiä tai linjauksia esimerkiksi liikenteen jakeluvelvoitteeseen liittyen. Tavoitteiden lähtökohtana ei tulisi olla heikompi lopputulos kuin mitä WEM-skenaario osoittaa.
Haasteita päästövähennysten saavuttamisessa on erityisesti taakanjakosektorilla, jonka päästöt liittyvät monilta osin TEM:n hallinnonalaan, kuten liikennesektorin jakeluvelvoitteeseen sekä teollisuuden energiatehokkuustoimiin. Lisäpainetta taakanjakosektorille tuo LULUCF-sektorin haastava nielutilanne, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa lisäpäästövähennystarpeeseen taakanjakosektorilla, mikäli nieluyksiköitä ei muilta jäsenvaltioilta onnistuta saamaan tarpeeksi vuosien 2021-2025 LULUCF-tavoitteen alituksen hyvittämiseksi.
Ilmastolain mukaisten päästövähennystavoitteiden sekä hiilineutraaliuden saavuttaminen riippuu paljon päästövähennystahdista juuri TEM:n hallinnonalalla, teollisuudessa ja energiantuotannossa, jossa päästöt ovatkin vähentyneet ripeästi erityisesti EU:n päästökaupan ohjauksen seurauksena. Noin 80 prosenttia Suomen teollisuuden hiilidioksidipäästöistä syntyy reilun kymmenen teollisuuslaitoksen päästöistä, joten suurten päästölähteiden prosessikehityksellä ja jopa yksittäisillä investoinneilla voi olla merkittäviä vaikutuksia kokonaispäästöihin.
Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan Mario Draghin Europan kilpailukykyä käsittelevässä raportissa todettiin, että EU:lla on parhain kilpailuasema suhteessa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin erityisesti clean tech –sektorilla ja erityisesti akkuteknologiassa. Momentissa 32.20 mainittu RRF-pilareiden rahoituksen jatkuminen on tästä näkökulmasta tärkeä.