Ennallistamisasetuksen tarkoituksena on pysäyttää luontokato, turvata Euroopan luonnon monimuotoisuus ja parantaa heikentyneen luonnon tilaa kaikissa jäsenvaltioissa. Asetuksen toimeenpanoa varten laaditaan kansallinen ennallistamissuunnitelma, jossa määritellään keinot asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella oma ennallistamissuunnitelmansa esitettäväksi EU-komissiolle.
Ympäristöministeriö kutsui suomalaiset tiedepaneelit – Ilmastopaneelin, Luontopaneelin, Kestävyyspaneelin ja Metsäbiotalouden tiedepaneelin – kansallisen ennallistamissuunnitelman valmisteluun liittyvään, Suomalaisen Tiedeakatemian fasilitoimaan työpajaan loppuvuonna 2024. Tämän jälkeen paneelit vastasivat itsenäisesti yhteisen muistion laatimisesta, jota hyödynnettiin teemaryhmien tiedesparrauksessa maanantaina 10. helmikuuta 2025.
Ennallistamissuunnitelmassa tulisi konkreettisten ennallistamistoimien lisäksi pureutua elinympäristöihin kohdistuviin uhkatekijöihin ja luonnon tilan heikentymistä aiheuttaviin paineisiin sekä pyrkiä uhkien ja paineiden vähentämiseen kaikkien luontotyyppien osalta. Politiikka ei ole oikeudenmukaista, johdonmukaista eikä resurssitehokasta, jos luontoa heikentävä toiminta yhteiskunnassa jatkuu samaan aikaan, kun haittoja korjataan ennallistamisasetuksen tavoitteiden mukaisesti. Tiedepaneelien viesteissä kehotetaankin muun muassa tunnistamaan erilaisten poliittisten tavoitteiden, lakien ja asetusten synergiat ja ristiriidat ennallistamisasetuksen tavoitteiden kanssa.
Tiedepaneelien osallistaminen ennallistamissuunnitelman valmisteluun jo sen varhaisessa vaiheessa on onnistunut esimerkki päätöksentekijöiden ja tiedeyhteisön vuorovaikutuksesta. Ilmastopaneeli kiittää toisia tiedepaneeleja, ympäristöministeriötä ja muita asianosaisia hyvästä yhteistyöstä sekä toivoo valmistelijoiden olevan aktiivisesti yhteydessä tutkijoihin myös suunnitelmatyön edetessä.