EU:n jäsenvaltioiden hallitusten ja valtionpäämiehet vahvistivat lokakuussa 2014 EU:lle koko talouden laajuisen sitovan päästövähennystavoitteen, jonka mukaan EU:n päästöjä on vähennettävä vuoteen 2030 mennessä ainakin 40 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Jotta…
Vuoden 2015 Pariisin sopimus on tärkeä merkkipaalu kansainvälisessä ilmastoyhteistyössä. Pariisin sopimuksen tavoitteena on: rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna; pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua…
Ilmastopaneelin tavoitteena on herättää keskustelua päästövähennystoimien kunnianhimosta ja ilmastopolitiikan tehostamisesta. Kunnianhimon lisääminen kiireellisesti sekä kansainvälisesti että Suomessa on välttämätöntä, jotta saavutetaan Pariisin sopimuksen tavoite rajoittaa maapallon keskimääräisen lämpötilan nousu selvästi…
LULUCF-asetuksella säädellään, kuinka maankäyttösektori sisällytetään EU:n energia- ja ilmastokehyksen vuoden 2030 tavoitteisiin. Keskeisin osa LULUCF-asetusta on tilinpitojärjestelmä kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien seuraamiseksi eri maankäyttöluokissa. Päästöjen ja poistumien tilinpidossa käytettävät laskentasäännöt…
Syksyllä 2018 ilmestynyt hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin 1,5-asteen raportin (IPCC 2018) sanoma tavoitti hyvin yhteiskunnan kaikki osapuolet päättäjistä kansalaisiin. Sen seurauksena Suomessa eri osapuolet – valtio, alueet, kunnat, yritykset, yhteisöt ja…
Tässä raportissa tarkastellaan liikenteen sähköistymisen vaikutuksia sähköverkon ja -markkinoiden toimintaan. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti sähköautojen lataus, vaikutukset sähkönkulutukseen sekä sähköautojen akkujen potentiaali sähkön joustossa ja varastoinnissa. Suomen hallitus linjaa energia-…
Most countries adhere to a principle of evidence-based policy making drawing on the best available knowledge of the scientific community. The more complex the issue in policy focus is, the…
Yhteiskunnan monien toimijoiden osallistaminen politiikkatoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen on arvokasta sekä itsessään että vaikutustensa vuoksi. Osallistaminen edistää demokratian toteutumista ja auttaa tekemään perusteltuja arvioita ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta. Osallistamisen itseisarvo kytkeytyy siihen,…
Maankäyttösektorin ja erityisesti metsien merkitys on kasvamassa entisestään ilmastopolitiikassa. Tässä tilanteessa on tarpeen tuntea päätöksenteon tukemiseen pääasiassa käytettävien metsien hiilitasetta kuvaaven mallityökalujen ennustuskyky. Selvityksessä arvioitiin miten Suomen metsien käytön hiilitasetta…
Huolimatta kasvavista tuhoriskeistä Suomen metsillä on tulevaisuudessakin merkittävä rooli maamme kasvihuonekaasutaseessa. Tärkein abioottinen tuhonaiheuttaja on jatkossakin tuuli, ja roudan vähenemisen takia erityisesti talvimyrskyjen aiheuttamien tuhojen voidaan ennakoida kasvavan. Suuruusluokkana tuulituhoissa…