Sähköistymisellä on kasvihuonekaasupäästövähennysvaikutusten ohella myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tässä raportissa tarkastellaan sähköistymisen vaikutuksia sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen kansalaisten, alueiden ja valtioiden tasoilla. Kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen perustuvan katsauksen sekä sähköistymisen oikeudenmukaisuuskysymyksiä erityisesti Suomessa käsittelevän sidosryhmätyöpajan pohjalta tunnistettiin kuusi keskeistä teemaa, joiden alle sähköistymisen ja energiamurroksen oikeudenmukaisuuskysymykset jakautuvat (ks. kuvio 1, s. 3).
Kriittisten materiaalien ja mineraalien tuotannossa ja käytössä on kiinnitettävä huomiota kaivostuotannon ihmisoikeuskysymyksiin sekä lisääntyviin ympäristöhaittoihin etenkin kansainvälisellä tasolla. Lisäksi on tarkasteltava kriittisesti tuotantoketjujen haittojen ulkoistamista esimerkiksi Suomen rajojen ulkopuolelle. Uusissa energia- ja älyteknologioissa sekä digitalisaatiossa erilaiset kuluttajien ja kotitalouksien lähtökohdat vaikuttavat teknologian käyttöönottoon ja saavutettavuuteen. Etenkin haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ja ryhmät tulisi huomioida paremmin. Sähkön saatavuutta, sen hintaa ja energiaköyhyyttä on sähköistymisen myötä tarkasteltava huolellisesti, sillä sähköistyminen voi sekä vähentää energiaköyhyyttä että tuoda esiin sen uusia muotoja. Energian omistamisen muutosten yhteydessä ja prosuumerismin (energian kuluttaja-tuottajamallin) lisääntyessä on huomioitava, että kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia
ryhtyä energian kuluttaja-tuottajiksi esimerkiksi varallisuudesta, tietotaidosta tai asumismuodosta riippuen. Fossiilisista polttoaineista luopumisen oikeudenmukaisuuskysymykset liittyvät hyötyjen ja haittojen epätasaiseen jakautumiseen. Vaikutukset kohdistuvat tiettyihin elinkeinoihin ja yhteisöihin sekä maihin, jotka ovat riippuvaisia näistä polttoaineista ja energiamuodoista. Kaikki yksilöt ja alueet eivät Suomessakaan hyödy yhtäläisesti siirtymisestä vähähiiliseen talouteen. Energiademokratiaa edistettäessä kansalaiset ovat olennainen ja aktiivinen osa päätöksentekoprosesseja. Osallistumista energiapoliittiseen päätöksentekoon tulisi edistää ja varmistaa, että paikalliset yhteisöt sekä haavoittuvimmat ja energiapoliittisessa keskustelussa perinteisesti vähemmän äänekkäät ryhmät tulevat kuulluksi. Näin voidaan helpottaa sähköistymisen haittojen ja hyötyjen epätasaisesta jakaantumisesta mahdollisesti aiheutunutta
epäoikeudenmukaisuuden kokemusta.
Sähköistymisen vaikutukset oikeudenmukaisuuteen edellyttävät tarkkaa ja moniulotteista arviointia sekä energia- että sosiaalipoliittisella kentällä. Sähköistymistä edistävää ilmasto- ja energiapolitiikkaa tulisi Suomessa suunnata paremmin sekä kansalaiset että globaalit oikeudenmukaisuusvaikutukset huomioivaksi. Sähköistymisen ja energiamurroksen hyödyt ja haitat vaihtelevat alueittain ja halki yhteiskunnan eri tasojen, mikä johtaa oikeudenmukaisuuskysymysten levittäytymiseen usealle eri sektorille. Tunnistamiamme sähköistymisen ja energiamurroksen oikeudenmukaisuuteen liittyviä teemoja tulee arvioida tarkemmin osana ilmasto- ja energiapoliittista päätöksentekoa Suomessa.