Taustaa
Valtioneuvoston selvitys eduskunnalle linjaa Suomen avaintavoitteita EU-vaalikaudelle 2024-2029. Suomen tavoitteena on vaikuttaa aktiivisesti Eurooppa-neuvostossa kesällä 2024 hyväksyttävän unionin strategisen agendan sisältöön sekä ennakkovaikuttaa tulevan komission ohjelmaan muistiossa tehtävien linjausten mukaisesti. Linjaukset pohjaavat Orpon hallitusohjelman EU-prioriteetteihin ja ministeriöiden esityksiin keskeisistä asiakokonaisuuksista, joihin olisi tärkeää vaikuttaa ennakolta.
Suomen pääprioriteetit EU:n strategiseen agendaan ja tulevan komission ohjelmaan ovat Euroopan
strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen. Suomi katsoo, että tulevalla EU:n monivuotisella rahoituskehyksellä tulisi osaltaan edistää näiden painopisteiden toteutumista.
Ilmastopaneelin näkemykset
Ilmastopaneeli esittää tässä lausunnossa näkemyksiä keskittyen ilmastopolitiikan kannalta merkittäviin
linjauksiin valtioneuvoston selvityksessä Suomen avaintavoitteista EU-vaalikaudelle 2024-2029.
Ilmastonmuutokseen vastaaminen keskeisin tehtävä seuraavalla EU-vaalikaudella
Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen tulevat olemaan keskeiset haasteet myös seuraavalla EUvaalikaudella. Tämän tulisi välittyä selkeästi kaikessa Suomen EU-vaikuttamisessa. Tästä näkökulmasta on tervetullutta, että puhtaan siirtymän edistäminen on yksi Suomen EU-vaikuttamisen prioriteeteista tulevalle vaalikaudelle. Seuraavalla vaalikaudella päätetään EU:n ilmastopolitiikasta 2030 jälkeiselle ajalle. EU:n tulee seuraavalla vaalikaudella tehdä johdonmukaista ilmasto- ja luontopolitiikkaa, niin että lakiin kirjatut ilmastotavoitteet saavutetaan – tämä on myös Suomen edun mukaista.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät enenevissä määrin myös eurooppalaisten arjessa, ja mitä
tehokkaammin ilmastonmuutosta pystytään hillitsemään, sitä vähemmän haitallisia kustannuksia siitä
kansalaisille koituu. Komission mukaan varovaisestikin arvioiden toimimattomuudesta johtuva ilmaston
lämpeneminen voisi alentaa EU:n bruttokansantuotetta noin 7 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä.
Reilun siirtymän takaamiseksi on tärkeää varmistaa luotettava ja johdonmukainen ohjauskeinoympäristö. Johdonmukaisuuden parantamisen tarvetta on korostanut myös EU:n ilmastopaneeli (ESABCC) viimeisimmässä arviossaan EU:n ilmastopolitiikan tilasta. Samaan aikaan ilmastopolitiikan suunnittelussa oikeudenmukaisuusvaikutuksia on arvioitava nykyistä huolellisemmin. Olisi tärkeää löytää sellaisia ilmastotoimia, joilla saavutetaan luonto- ja terveyshyötyjä ja minimoidaan -haittoja. Ilmastotoimet, jotka edistävät myös terveyttä ovat kustannustehokkaita, ja ne tukevat väestön työ- ja toimintakyvyn säilyttämistä ja parantamista, mikä on Suomen kansantaloudelle välttämätöntä riittävän työvoiman saannin ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Puhdas siirtymä
Valtioneuvosto linjaa, että EU:n tulee seuraavalla vaalikaudella tehdä johdonmukaista ilmasto- ja
luontopolitiikkaa, niin että lakiin kirjatut ilmastotavoitteet saavutetaan. Ilmastopaneeli korostaa, että EU:n tulee huolehtia siitä, että sen toimet ovat linjassa 1,5 asteen polun kanssa ja perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon. Kuten IPCC:kin on todennut, maapallon keskilämpötilan nousun rajaaminen tai väliaikainen ylittäminen ja palaaminen 1,5 asteeseen vaatii nykytiedon mukaan hiilidioksidipäästöjen ja – nielujen saattamista globaalisti tasapainoon 2050 ja khk-päästöjen huipun saavuttamista viimeistään 2025. Tämä korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä ja Ilmastopaneeli onkin aiemmin arvioinut, että EU:n reilu panos globaaleihin ilmastotoimiin edellyttäisi EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamista jo reilusti ennen 2050.
Komissio julkaisi 6.2.2024 suosituksensa7 vuoden 2040 ilmastotavoitteeksi. Sen mukaan EU:n tulisi vähentää nettopäästöjään 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ilmastopaneeli korostaa, että on tärkeää, että EU:n 2040-tavoite pohjautuu ESABCC:n tiedeneuvontaan, jonka mukaan EU:n 2040-tavoitteen tulisi olla vähintään 90-95% nettopäästöjen vähennys, ja pyrkimällä 95 prosenttiin voitaisiin lisätä EU:n panoksen reiluutta globaalissa mittakaavassa. 2040-tavoitteesta sopuun pääseminen mahdollisimman pian tukee johdonmukaisuutta ja luo ennustettavuutta markkinoille ja yhteiskunnan toimijoille.
Valtioneuvosto katsoo, että 2040 ilmastotavoite tulee asettaa niin, että polku 2050 ilmastoneutraaliuteen säilyy ja ilmastotavoitteen saavuttamisen keinojen pääpainon tulee olla päästövähennyksissä. Aiemmin valtioneuvosto on 2040 ennakkovaikuttamiskannassaan todennut myös, että ”Samalla tulee kuitenkin myös luoda riittäviä EU-tason velvoitteita ja kannustimia hiilinielujen aikaansaamien poistumien kasvattamiseksi sekä teknisten nielujen käyttöönotolle mahdollistamaan EU-tason ilmastoneutraaliuden saavuttamisen vuoteen 2050 mennessä.” Ilmastopaneeli korostaa tätä 2040-ennakkovaikuttamiskantaan kirjatun linjauksen tärkeyttä. Nielupolitiikka on luonnollinen osa EU:n yhteistä ilmastopolitiikkaa. Päästövähennysten painottaminen tässä yhtälössä vähentää riskiä, jota luonnonnieluihin ja teknologisiin nieluihin nojaaminen eri syistä tuottaa. Kuten IPCC, ESABCC ja Suomen ilmastopaneeli ovat osoittaneet, hiilinielujen vahvistaminen nykyisestä on kuitenkin välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Seuraavassa vaiheessa pitääkin tarkkaan harkita, millaisella ohjaustoimikokonaisuudella varmistetaan sekä päästöjen vähentäminen, että nielun vahvistaminen EU:n ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ilmastopaneeli katsoo ESABCC:n tavoin, että 1,5 asteen polun kanssa yhteensopivan hiilibudjetin
edellyttämien nettopäästövähennysten toteuttaminen vuoteen 2040 mennessä on haasteellista; erityisesti teknologisten nielujen merkittävään kasvattamiseen aikahorisontti on tiukka. Kunnianhimoinen ja hyvät kannustimet luova ilmastopolitiikka auttaa kuitenkin laajentamaan puhtaiden ratkaisujen luomisen teknistaloudellisia mahdollisuuksia.
Komission uusin 2040 vaikutustenarvio korostaa, että kiristyviä ilmastotoimia tarvitaan kaikilla aloilla.
Ilmastopaneeli muistuttaa, että esimerkiksi maatalouden päästövähennysten jouduttaminen on kiireellinen tehtävä koko EU:ssa, sillä nykyinen yhteinen maatalouspolitiikka ei tarjoa aitoja kannustimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tai terveyttä edistävän ruokatuotannon kasvamiseen. ESABCC:n mukaan yksi keskeinen tekijä EU:n ilmastopolitiikan onnistumisessa on EU:n maatalouspolitiikan asettaminen johdonmukaiseen linjaan ilmastotavoitteiden kanssa. Suomen ennakkovaikuttaminen EU:n maatalouspolitiikan uudistamiseen niin, että maataloustuottajia jatkossa tuetaan nykyistä paremmin siirtymässä kohti ilmastokestävämpää maataloutta, on istuvan hallituksen keskeinen tehtävä. Suomalaisella maataloudella on kaikki mahdollisuudet olla sellaisen siirtymän kärjessä, jossa ruokajärjestelmä tukee ilmastotavoitteiden saavuttamisen lisäksi myös kansanterveyden ja edelleen työ- ja toimintakyvyn edistämistä.
Valtioneuvosto korostaa muistiossaan ruoantuotantoa maatalouden tärkeämpänä tehtävänä. Tämä onkin järkevä korostus, ja tukivarojen suuntaaminen jatkossa nimenomaan aktiivisesti ruokaa tuottavien tilojen käyttöön edistäisi sekä päästövähennyksiä että tuottavuutta. Kestävä kotimainen, ruokajärjestelmä on ympäristöä vähän kuormittava, terveellinen ja omavaraisuutta lisäävä ja tässä siirtymässä on potentiaalia innovaatioiden syntymiseen.
Strateginen kilpailukyky, talous ja rahoitus
Puhdas siirtymä edistää Suomen kilpailukykyä, kuten valtioneuvosto tunnistaa. Suomalaiset yritykset tuottavat jo nyt merkittävästi puhtaammin kuin merkittävä osa eurooppalaisista kilpailijoistaan. Ilmastopolitiikka nostaa joillain sektoreilla kaikkien jäsenvaltioiden ja yritysten kustannuksia, mutta rasituksen kasvu jää Suomessa alhaisemmaksi kuin suurella osalla kilpailijoista, jolloin Suomen kilpailukyky vahvistuu. Kuinka merkittävä tämä vaikutus on, riippuu osin tavasta, jolla tulevat ilmastotoimet kohdistetaan jäsenvaltioille.
Valtioneuvoston mukaan, seuraavalla rahoituskehyskaudella varoja tulisi suunnata entistä enemmän
tutkimusta, innovaatioita ja osaamista sekä digitalisaatiota ja puhdasta siirtymää edistäviin toimiin.
Ilmastopaneeli pitää tätä linjausta kannatettavana. Samaan aikaan on tärkeää varmistaa, että koko EU:n
sääntely, budjetti ja tukimekanismit ohjaavat johdonmukaisesti kehitystä kohti EU:n ilmastotavoitteita.
Komission 2040 tiedonannossa korostetaan fossiilisten polttoaineiden tuista luopumisen tärkeyttä, mistä myös COP 28:n yhteydessä maat sopivat. Komission mukaan11 fossiilituista luopuminen vapauttaisi näitä varoja puhtaan siirtymän investointeihin. Suomessa esimerkiksi turpeenpolttoon liittyvät verotuet ovat esimerkkejä fossiilisten polttoaineiden tuista, joista pitäisi päästä kiireesti eroon.
Ilmastopaneeli pitää tärkeänä, että kaikki 55-valmiuspakettiin sisältyneet lainsäädäntöaloitteet viedään
loppuun EU:n 2030-ilmastotavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi. 2030-tavoitteiden saavuttaminen on edellytys EU:n ilmastolain mukaisen ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi.
Muistion mukaan, Suomi suhtautuu kriittisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen. Ilmastopaneeli huomauttaa, että kansallisilla
valtiollisilla tuilla kilpaileminen muiden EU-maiden rinnalla voi olla Suomen kaltaiselle pienelle taloudelle huomattava haaste. EU:n yhteiset puhtaan siirtymän rahoitusvälineet, kuten innovaatiorahasto, tai vastaavat erityisesti siirtymän kannalta keskeisiin hankkeisiin keskittyvät rahoitusvälineet, voivat auttaa avaamaan Suomen kannalta olennaisia rahoituksen pullonkauloja.
Ilmastopaneeli korostaa, että biotalouden kehittäminen ei saa olla ristiriidassa ilmastotavoitteiden
saavuttamisen kanssa. ESABCC on aiemmin tänä vuonna varoittanut bioenergian käytön lisääntymisen
vaikutuksista EU:n ilmastotavoitteisiin ja korostanut, että nykypolitiikka lisää metsienkäyttöön kohdistuvien paineiden riskiä. Ilmastopaneelin raportti (202213) osoitti, että ainakaan Suomessa hakkuita lisäämällä ei voida saavuttaa ilmastohyötyjä, vaikka saatavilla tuotteilla pyrittäisiinkin korvaamaan fossiilisten käyttöön perustuvia tuotteita. Ilmastopaneeli pitää tärkeänä, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä korvaavien ratkaisujen rahoitusta ei ohjata biomassan polton lisäämiseen. Sen sijaan Suomessa esimerkiksi biokaasun edistäminen paikallisena, räätälöitynä ratkaisuna on ilmasto- ja muiden hyötyjen, kuten ravinnekierrätyksen edistämisen, ansiosta tervetullut.
Lopuksi
Ilmastopaneeli pitää tärkeänä, että valtioneuvoston peräänkuuluttama johdonmukaisuus ilmasto- ja
luontopolitiikassa näkyy kaikessa Suomen EU-vaikuttamisessa. Johdonmukainen toimintaympäristö lisää toimintojen suunnittelun ennustavuutta, suotuisaa investointiympäristöä ja reilun siirtymän edellytyksiä.