Maailman keskilämpötila oli vuonna 2025 noin 1,4 astetta esiteollista aikaa korkeampi. Vuosina 2016–2025 maailmanlaajuinen lämpeneminen eteni noin 0,27 astetta vuosikymmenessä, mikä on selvästi nopeammin kuin aiempina vuosikymmeninä.
Lämpenemisen hillinnän merkitys korostuu tämän vuoksi entisestään, sillä ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset ja ekologiset haittavaikutukset ovat jo nykyisin merkittäviä. Riittämättömät hillintätoimet kasvattavat sopeutumisen haasteita ympäri maailmaa sekä lisäävät ilmastojärjestelmän keikahduspisteiden ylittymisen riskiä.
Ilmasto muuttuu kaikkialla maailmassa muttei kaikkialla samalla tavalla. Eurooppa lämpenee maailman mantereista nopeimmin, ja myös Suomessa lämpeneminen on ollut selvästi maailman keskiarvoa voimakkaampaa. Suomen ilmasto on lämmennyt 1900-luvun alusta noin 2,5 astetta. Suomessa talvet leudontuvat ja lyhenevät, ja yhä suurempi osa talvisateista tulee vetenä. Kesällä hellejaksot pitenevät ja voimistuvat, rankkasateet voimistuvat ja ajoittaisen kuivuuden riski kasvaa.
Ilmastonmuutos näkyy maailmanlaajuisesti lämpenemisen ja säätyyppien muutosten lisäksi erityisesti veden kiertokulun muutoksena. Se näkyy myös merien lämpenemisenä ja happamoitumisena, lumi- ja jääpeitteen vähenemisenä, mannerjäätikköjen sulamisena ja merenpinnan nousuna sekä lisääntyvinä maasto- ja metsäpaloina ja muutoksina kasvillisuudessa ja eläinlajistossa. Monet näistä muutoksista voimistuvat lämpenemisen edetessä, ja useat niistä ovat käytännössä peruuttamattomia ihmisen kannalta merkityksellisillä aikajänteillä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen, ruoantuotantoon, infrastruktuuriin ja talouteen. Suomeen kohdistuvat riskit voivat välittyä myös kansainvälisen kaupan, ruokajärjestelmien ja toimitusketjujen kautta. Jo käynnissä oleviin ja väistämättömiin muutoksiin on Suomessakin varauduttava.
– Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä voidaan vähentää sopeutumalla, mutta sopeutumismahdollisuudet eivät ole rajattomia, toteaa muistion pääkirjoittaja, Ilmastopaneelin jäsen Joonas Merikanto.
Ilmastonmuutoksen voimakkuus riippuu ennen kaikkea maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä. Lämpenemisen rajoittaminen alle kahteen asteeseen edellyttää huomattavasti nykyisiä sitoumuksia kunnianhimoisempia maailmanlaajuisia päästövähennyksiä, luonnollisten nielujen ylläpitoa ja vahvistamista sekä laajamittaista ja pysyvää hiilidioksidin poistoa ilmakehästä.
Suomen ilmastopaneelin tänään julkaiseman muistion tavoitteena on tarjota ajantasainen ja tiivis tilannekuva siitä, miten ilmastonmuutos nyt etenee, millaisia muutoksia on jo havaittu ja mitä nykyinen tieteellinen tieto kertoo tulevista riskeistä.