Suuntaviivat kohti hiilineutraalia Suomea: Päästöt vähenevät vauhdilla, maankäyttösektorin nettonielua vahvistettava

Suomesta on hyvää vauhtia kehittymässä uusiin vähäpäästöisiin vetypohjaisiin ratkaisuihin nojaava kilpailukykyinen talous. Muutos on ollut merkittävä etenkin energia- ja muussa teollisuudessa. Fossiiliset päästöt vähenevät ennakoitua nopeammin, ja päästövähennyksiä voi vielä vauhdittaa määrätietoisin toimin. Suurin haaste on maankäyttösektorin nettonielun nostaminen Suomen vuoden 2030 EU-sitoumusten edellyttämälle tasolle. Ilmastopaneelin tuore muistio piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ilmastopolitiikan eri osa-alueilla.

Vihreä siirtymä tarjoaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia vähäpäästöisille ratkaisuille ja uusille tuote- ja palveluinnovaatioille. Monet uudet ratkaisut kytkeytyvät vetypohjaisiin innovaatioihin, kiertotalouteen ja kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen.

”Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Vihreä siirtymä vahvistaa Suomen kilpailukykyä, nostaa työn tuottavuutta ja lisää investointien houkuttelevuutta Suomeen. Kaiken innovaatiopotentiaalin hyödyntäminen edellyttää tehokasta julkista ohjausta”, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

Ilmastopaneeli ehdottaa esimerkiksi vetystrategiaa vetytalouden innovaatioiden edistämiseksi sekä tavoitetta negatiivisten päästöjen luomiselle hiilidioksidin talteenoton, hyödyntämisen ja varastoinnin avulla.

EU:n 2030-tavoitteet on saavutettava

EU:ssa on yhteisesti sovittu jäsenmaita sitovat tavoitteet koskien päästökaupan ulkopuolelle jääviä taakanjakosektoria ja maankäyttösektoria. Vuoden 2030 EU-tavoitteiden saavuttaminen näillä sektoreilla on tärkeä välivaihe kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035.

”Jos Suomi täyttää EU-velvoitteensa vuoteen 2030 mennessä, myös hiilineutraaliustavoite on helpompi saavuttaa”, sanoo Ollikainen.

Maankäyttösektorin nettonielua on vahvistettava välittömästi

Suomen maankäyttösektorista tuli vuonna 2021 ensimmäistä kertaa päästölähde, vaikka sen pitäisi olla merkittävä hiilinielu. Suomen nykytoimet eivät riitä EU:ssa yhteisesti sovittujen nielutavoitteiden saavuttamiseen. Vuonna 2030 Suomen nettonielun tulisi olla arviolta -17,8 – -11,7 Mt. Tavoitteiden täyttämättä jättäminen pitää hyvittää hankkimalla nieluyksiköitä tai vähentämällä enemmän päästöjä taakanjakosektorilla, mikä voi tulla Suomelle kalliiksi.

”Tilanteen vakavuuden vuoksi Suomen tulee laatia yhdessä kaikkien alan toimijoiden kanssa maankäyttösektorin nettonielun pelastusohjelma. Nettonielua voidaan vahvistaa monin eri toimin maaperäpäästöjä vähentämällä, metsäkatoa minimoimalla ja metsien kasvua voimistamalla”, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Lång.

Maankäyttösektorin päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi turvepeltojen vettämisellä, ja hiilinielua lisätä hylättyjen kivennäismaiden peltojen sekä ohutturpeisten peltojen metsittämisellä. Metsäkatoa voidaan vähentää tekemällä pellon raivaus turvemaille luvanvaraiseksi ja asettamalla maankäytön muutosmaksu metsämaan raivaamiselle.

”Ilmastotoimien synergiaa luonnon monimuotoisuuden suojelun ja muiden ympäristötavoitteiden saavuttamisen kanssa tulee myös voimistaa”, Lång sanoo.

Nettonielua vahvistavat toimenpiteet kannattaa valita kustannustehokkuusjärjestyksessä. Julkisella vallalla on oltava myös valmius ottaa käyttöön puun tarjontaa tai kysyntää ohjaavia toimia, mikäli kehitys ei ole tavoitteiden mukaista.

Taakanjakosektorin toimia on tehostettava

Fossiilisten ja prosessiperäisten päästöjen vähennystahti vaikuttaa olevan nopeampi kuin aiemmin hahmotettu lineaarinen päästövähennyspolku. Hyvästä päästökehityksestä huolimatta Suomi joutuu ponnistelemaan vähentääkseen taakanjakosektorin päästöt vuoden 2030 vaaditulle tasolle. Nykysuunnitelmien toimet eivät riitä.

”Taakanjakosektorin lisätoimista kansallisella liikenteen päästökaupalla, energiantuotannon ja -käytön päästöjen vähentämisellä sekä maatalouden metaanipäästöjen vähentämisellä on suurin päästövähennyspotentiaali”, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä.

Kaikki toimijat mukaan

Kansalaisilla, yrityksillä ja kunnilla on tärkeä rooli Suomen hiilineutraaliuspolulla. Eri tahojen laaja osallistaminen ja aito kuuleminen on tärkeää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Suunnitelmallisuus alue- ja kuntatasolla jouduttaa paikallisia päästövähennysratkaisuja. Vastuullisten kulutusvalintojen tekemiseen tulee luoda kannustimia.

Teollisuuden toimialakohtaiset vähähiilitiekartat ovat osoittautuneet toimivaksi tavaksi suunnitella ja jouduttaa päästövähennyksiä teollisuuden ja julkisen sektorin yhteisin ponnistuksin. Tiekartat tulisi päivittää ja laajentaa ne kattamaan myös toimialojen sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Lisätietoja:

Ilmastopaneelin julkaisuja 1/2023: Suuntaviivoja Suomen ilmastotoimien tehostamiseen (pdf)